Koti

Kevätilta

Wilma suostui jälleen kerran malliksi kun uutta välinettä piti testata. Sainpa jopa poikanikin avuksi, pitelemään välineitä. Lahjonta, uhkailu ja kiristys, nuo kasvatuksen kulmakivet jälleen tehokkaassa käytössä. :)
Haravointia auringonpaisteessa tänään, puoli pihaa rapsutettu.
Ranka kierossa ja niskaa pakottaa. Mutta on siisti nurmi.
Ja nuo suorastaan naurettavat raparperit! Kuulkaa pari viikkoa, siis enintään, niin raparperisoppaa, piirakkaa, you name it, pukkaa meidän keittiöstä!
Olispa edes vähän omaa ansiota, mutta kun ei ole.
Talon aurinkoisin ja suojaisin seinä, tehokas lajike, se on siinä!

Lyckades övertala Wilma att bli min model igen. Nya grejer ska testas.
Fick även sonen att hjälpa till. Muta, hota och avpressa, de viktigaste uppfostringsmetoderna. Alla behövdes. Nåja. :)
Halva gårdsplan är nu krattat.
Går sned, nackan är spänd men oj så fint det blev.
Kan inte annat än skratta åt våran toktidig rabarber. Tänk om jag skulle ha på något sätt haft mina gröna fingrar med det här att göra. Men, nej.
Helt av sig själv stiger den upp varje år.
Husets soligaste sidan och starka rötter. Enkelt. :)
Inom två veckor (max!) bli det rabarberpaj dax!

Kevätilta Read More »

Lumen alta

Kuvassa viime kesän Norjan vieras. Häpeäkseni täytyy tunnustaa että ihanan sessen nimi on päässyt unohtumaan. Mutta kiva kuva saatiin muistoksi veijarin perheelle!
Tämä tuli mieleen kun kaivelin viime kesän kuvia, ne alkavat tulla nyt, kesäkaipuut ja muistelot. Vähemmästäkin, sillä lumi on lähes tykkänään hävinnyt pihalta!
Ja mitä sieltä paljastui. Että joku ei ehtinyt haravoida ennen lumen tuloa syksyllä.
Eikös se tee hyvää nurmen kasvulle.
Mikä meillä ei ikinä ole ollut ongelma. Päinvastoin.
Kohta siis haravan varteen kuuntelemaan linnun laulua.

Hunden i bilden var vår gäst från Norge förra sommaren. Nu är det så usligt att jag kommer inte ihåg vad hon hette. Men söt var hon, och fin foto kunde jag ge som souvenir från Öja för vovvens familj.
Hittade bilden när jag rotade igenom förra sommarens bilder.
Nu kommer det, längtan för sommaren. Inte minnst för att solen skiner och allt snö tycks ha försvunnit från vår gård!

Och vad upptäcker man då?
Att någon hann visst inte kratta löv innan snön kom.
Är inte det lite som gödsel för gräsmattan?
Det är bara att vår gräsmatta växer allt för bra annars också.
Så att, krattan talko närmar sig. :)

Lumen alta Read More »

Ruutuja

Tuore leipä. Uunista otettu höyryävä sämpylä.
Vedenhän se tuo kielelle. Ja rehellisesti on yhtä hyvää (ellei parempaa, hmmm..) kahvin kanssa kuin pulla. Sen sijaan voita (tai dellaa) pitää olla reilusti päällä.
Jos terveellisyyteen pyrinkin päivittäin niin aina vaan kehotus laittamaan ”ohuelti levitettä leivän päälle” puistattaa minua. No ei. Voita pitää olla.
Maistuu hyvältä. Jos pystyy sen sokerin kanssa pysyttelemään järkevällä tasolla niin ei haittaa vaikka voita menee.
Vaikeinta on lopettaa tuoreen leivän syönti. On pakko lainata isotätini Martan (92 v) sanoja kun aikanaan kotona leivinuunissa paistetun ruisleivän kannan sai maistiaisiksi, voi suli päälle, ”Voi Herra ku hyvvvää!”.
Ylimääräiset konsonantit tulevan Nivalan-Haapajärven murteesta. Hirviän hyvvää!
On se. :)

Färsk bröd. Direkt från ugnen tagen ångande semla.
Hur gott?! Det vattnas i munnen typ när man bara tänker tanken.
Det är så att med kaffe smakar det bättre än bulla. Mycket smör (eller della) på.
Ingen tunn lager pålägg som liknar smör. Inte för mig.
Om man bara tar det lugnt med socker så går det jättefint att äta smör utan problem. För mig åtminstone. Det är så gott.
Svåraste är att sluta äta färsk bröd.
Varför bakar man då så sällan?
Lathet? Just det. Men inte idag. :)

Ruutuja Read More »

Faxattavaa

Vettä sataa ja lumet hupenevat jäätävää vauhtia.
Talven hiihtokelit ovat menneet, ellei ole höyrypäähiihtäjä jolle käy kivikkokelitkin.
No ei siinä mitään pahaa ole todellakaan jos kaikki kelit käy, kateelliset sohvalta mutisee. :)
Muksut ovat muuttaneet vintillä, vaihtoivat huoneita keskenään. Hyvä homma, jaksavat odottaa vielä ainakin syksyyn ennenkuin luvattu pintaremontti toteutuu.
Puuttuvia asioita kävimme shoppailemassa Wilman kanssa, työtuolia, peiliä, verhoja.
Samalla reissulla piipahdettiin kirppiksellä. Ylläri! Mukaan lähti aikakausilehtiä!
Mums, pari uuden karheaa Avotakkaa ja muutama vanhempi sisustuslehti.
Hieno homma, sadetta ja loskaa tarjoaa kevät tänään, joten sohvalla on ainakin luettavaa ellei tv tarjoa katsottavaa.
Hyvää alkavaa viikkoa! :)

Regnet öser ner och snön smälter med fart.
Skidspåren försvinner i samma takt. Det är vägen som kallar nu, bara man slipper snuvan.
Ungdomarna har bytt rum up i vinden. Jättebra, tycker jag, nu orkar de vänta för remonten som de länge drömt om.  Det är nog köket som står högts i listan när det gäller remonter. Det har jag länge länge drömt om.. :)
Men en runda i stan blev det  för en hel del skulle skaffas för Wilmas rum.
På samma resa passade vi på att titta in i en loppis.
Och vilken överraskning! Jag hittade tidningar!
Månne jag någonsin har hittat något annat…
Nåmen, oj så roligt med två nästan nya Avotakka att ta med på soffan på denna gråa måndagskväll!
Ha en riktgt trevlig början på veckan! :)

Hei, mitä löytyi! Tuiki tarpeellinen faxi! Tämä oli hankittava miehen kotitoimistoon 1999 ja sitä käytettiin kanssa. Nyt se paiskattiin alas tuolta vintiltä kun neidin kamat muuttivat talon suurimpaan vaatehuoneeseen.
Huomisen antiikkia? Perhaps not. :)

Faxattavaa Read More »

Pajunkissoja -viimeinkin

Johan niitä pajunkissojan näkee! Pääsiäisenä luulin niitä hakeneeni (kyllä täällä siitä hupia riitti) pajunoksia maljakkoon, vaan oudon vaalean ruskeat oksat paljastuivat sittemmin leppäpuun oksiksi. :)
No silloin oli sitä mahatautia ja silmät harittaen rämmin ojassa oksien perässä.
Nyt alkaa flunssa hellittämään (ei meinaa uskaltaa ääneen sanoa) eikä enää niin tympäise. Suklaan syönti pitää mielialan korkealla tieten.
Mökin terassilla nautittiin kahvit. Ja jatkettiin vuosien aikana vakiintuneella tyylillä, minä harpon kameran kanssa ja Tomppa kaivaa, sahaa, höylää ja pilkkoo. :)

Videkissona, om de nu heter så på riktigt.
Som inflyttat öjabor får man fundera många gånger om man tänker på dialekten eller på riktig svenska och månne man få det rätt på varken dera. :)

Iallafall hittade jag inte den rätta sorten på påsken när jag efter spysjukan gick längs dik kanterna. Så kan det gå. :)
Det är nästan att flunssan börjar bli bättre nu (vågar man tro..). Åtmistone är man på bättre humor efter allt chocklad ätandet.
Det blev kaffe på villa terassen idag. Efter kaffepausen fortsatt vi som förr. Jag fotar och Tom han skyfflar, sågar, klyvar, hyvlar. Ungefär så. :)

Derbi Senda X-treme

Pajunkissoja -viimeinkin Read More »

Huumorin kukka on se kaunein kukka

Parina päivänä olen käynyt läpi kesä kuvia tilaustyötä varten. Ja sieltähän se hiipii vähemmästäkin esiin, kesän kaipuu.
Meidän perheessä on tällä hetkellä yksi todella onnellinen jäsen.
Mopokoululainen. Hänelle on tänään hankittu menopeli.
Kiiltävän mustan sininen (tuntomerkkejä naapureille) mopedi.
Ostoreissu meni tosi hienosti. Paitsi että isän ja äiteen nolo kuiva huumori melkein vei teinarilta maineen. ”Oikeesti, teillä on tosi kuivaa huumoria”.
Isolla laumalla mopoa käytiin jo tuossa ihmettelemässä. Ojjojjoi, on komee, mitä makso, paljo kulkee, laita käyntiin.
Ja sitten koko mölisevä lauma katosikin näkyvistä kohti nuorisoseurantaloa.
Jatkamme täällä kuivasta huumorintajusta huolimatta kohti perjantaisaunaa.
:)

Allt sommarbild plädrandet har fått fram en viss saknad för – just det, sommar.
Men det lär vänta sig ännu ett tag.
Vi har idag en väldigt lycklig familjemedlem.
Tonåringen har fått en moped.
Det är sant. En blänkande svart och blå (till grannarnas kännedom) moped har landat  på vår backa.

Köpresan gick fint. Utom att föräldrarnas otroligt torr humor nästan tog glädjen av resan.
”På riktigt, huh huh va torr humor.”
Sen kom en högljud gäng av tonåringar. Ojjojjoj det var fin! Va kosta he, e he vakio?
Och sen försvann de hela hop mot ungdomsföreningens samlingslokal.

Gubben och jag fortsätter här med vår
visserligen lite torr humor och ska just bada bastun, det är ju fredagskväll. :)

Huumorin kukka on se kaunein kukka Read More »

Hämärtyvä ilta

Hämärtyy keväinen ilta. Vähän nopeammin tänään kun oli pitkästä aikaa pilvinen sää.
Vietin päivän sisätiloissa ihmetellen mitä tästä flunssahommasta tulee?
Ei kuumetta ainakaan.
Tallipäällikkö palailee kauden viimeisestä SM-kisa rutistuksesta.
Mikä on helpotus täällä kotirintamallakin. Pitkät ajomatkat väsyneenä ratin takana, raskaan työpäivät suksia huoltaen, unet vähän sitä sun tätä.
Perustiedusteluihin kuuluukin, oletko syönyt, oletko nukkunut ja sitten ehkä miten voitelut onnistuivat. Vaikka vastaus aika samankaltainen aina onkin. Niin sitä vain kuvittelee että miestä vielä parinkymmenen vuoden jälkeen voi kouluttaa. ;)
No heh heh, vastaisi tuohon hän. :)

Blåa stunden har kommit. Lite tidigare idag pga molnig väder.
Själv har jag varit inomhus hela dagen och kännt efter vad det här förkylningen riktigt menar? Feber blev det iaf inte.
Stallchefen är på kommande hemåt från säsongens sista FM-tävlingshelg.
En lättnad också här vid hemmafronten.
Långa bilresor
, tunga dagar i vallahytten, lite si o så med mat och sömn.
Det blir alltid samma förhör när man ringer, har du ätit, har du sovit, och efter det hur har det gått med vallningen.
Fast man vet att svaret är nästan alltid samma.
Man orkar bara tro att de lär sig (män) efter tjugo år… ;)
Nå heh heh, skulle han konstatera. :)

Hämärtyvä ilta Read More »

Valoa ja toivoa

Ulkona jatkuu jäätävä keli. Eipä ole harmittanut sen suhteen tämä sairastaminen.
Tänään pääsi jo sentään tavallisen olon makuun ja ruokaostoksilta lähti mukaan pääsiäiskukkaa ja rairuohon siemeniä.
Näinköhän tuo ruoho ehtii vielä. (Ja miten tässä taas näin kävi?)

Nordlig vind blåser fast solen skiner. Våren vill inte riktigt.
Nåmen, livet vinner
här igen vad som gäller magsjukan. Det blev även marketbesök idag, och därifrån tog jag hem lite påskblommor och rajgräs.
Nu har man sått, får se hur det hinner växa, blir det grönt för påsken.
Och hur blev det så här sent, igen? :)

Valoa ja toivoa Read More »

Kirkastuvaa

Jo kirkastuu! Vuorokausi mahataudin kourissa antaa tehokasta perspektiiviä ”tavalliseen” oloon, ihanaa jaksaa kävellä varomatta ettei pyörry välillä vessa-makuuhuone. :)
Muu porukka meillä kulkee monen metrin päässä mammasta, älä vaan tartuta. Pidän sitä siis positiivisena asiana että olin eka (toivottavasti myös ainut), ei tarvitse nyt jännittää miten käy.

Nu ser det ljusare ut redan! Hur glad man blir efter ett dygns magflunssan att får vara ”normal” igen. Att våga gå till wc utan att nästan
svimma
, att orka sitta vid datorn..
De andra vid oss går i en ordentlig avstånd från mamma, smitta inte ner oss!
Ända som är positivt med dethär är ju att jag var första (hoppas den ända) som blev sjuk, slipper att vara rädd om att bli sjuk. :)

Kirkastuvaa Read More »

Täytekakkukahvit

Täytekakun teko on hauskaa. Nyt oli vain ajatus jotenkin katkennut tarvikkeita ostaessa niin että kun koristelun aika tuli oli värkit vähissä.
Mutta eipä mitään, tomusokerilla pääsee pitkälle ja mariannemurska on hyvää vaikka vähän hiekoitussoralta näyttää tuossa päällä. :)
Ajankohtaan silti sopii kun liukasta on kaikkialla. Hahhaa. Ja hyvältä maistui.
Ja pienen pieni pala jäi Salpausselän kisoista palaavalle miehelle. Jonka saa pitää kotimaisemissa taas ehkä päivän. :(
Hiihtokauden päättymistä meidän perheessä usein odotellaan, se tarkoittaa että saamme vähän useammin olla kaikki yhdessä kotona.
Vaan kohtahan tuo on kesä. Kolmisen kuukautta enää.. :)

Jag tycker verkligen om att dekorera tårtor. Denna gång hade jag handlat lite fattigt med dekoreringsmaterial. Men med florsocker kommer man långt, och krossat marianne smakar mums. Ser nog ut som grovsand men passar det här tiden av året när man sandar hala vägar. :)
Som tur är lämnades det en bit för mannen som återvänder från Lahtis världscuppen när som helst.
Nu är han väl hemma kanske en dag. :(
Vid oss väntar vi att skidsäsongen skulle ta slut, då får vi lite mera tid att vara tillsammans.
Men men, sommaren är ju just här, cirka tre månader till. :)

Täytekakkukahvit Read More »