Kasvun ihmeitä

Kasvun ihmeitä ikkunalla.
Minulla on kukansiemeniä itämässä! Vähän liian myöhään mutta kyse on historiallisesta hetkestä!
Minullahan on nykyään joka huoneessa eläviä ruukkukukkia jotka on selvinneet hengissä yli vuoden.
Ja. Olen myös vaihtanut niihin mullat. Viime vuonna, tänä vuonna ei vielä. Jotkut on niin kasvaneet että pelottaa että tärvelen ne kokemattomana hortonomina…
Tämä on näitä ihmeellisiä juttuja elämässä, me voidaan kyllä muuttua.
Vielä en ole alkanut neulomaan/kutomaan villapaitoja.
Meillä oli viime vuonna se salaojitus projekti ja piha meni uusiksi. Voi kun surin meidän suurta tuijaa.. yritin ajatella että ehkä jotain parempaa tulee tilalle. Ja tuli! Takaterassi ja uusia istutuksia. Paras piha mitä meillä on koskaan ollut.
Kun meidän Wilma kohta valmistuu ja muuttaa Ruotsiin, yritän tuota samaa ajatusta.
Ehkä luopumisesta saa jotain tilalle mistä en tiennytkään.
Mutta kyllä siinä jotain tapahtuu äidin sydämessä kun auton perävalot katoavat kotitietä pitkin.
Maailma ja elämä odottaa, annoin mitä halusin eniten lapsilleni antaa, rohkeutta levittää siivet ja ponnistaa.
Uskoltaa luottaa että elämä kyllä kantaa.
Luin jostain että kukaan ei rukoile hartaammin kuin aikuisten lasten äidit.
Näin voi olla.



