maaliskuu 2023

Lunta ja aurinkoa

Talvi jatkuu ja se vain sopii.
Aivan mahdottoman kaunista koko viikonloppu.
Ja nyt ei ollut työesteitä, on tehty lumikenkälenkkiä, hiihtolenkkiä, kävelylenkkiä, aivan parasta kevättalvea.
Mökillä ainoastaan haikailin kesää, sekin passaa, haikailu on sopivissa määrin ihmiselle hyväksi.
On jotain mitä odottaa, sulavat lumet ja puhkeavat lehdet on kaikki edessäpäin.
Tapahtumarikas viikko tulossa, nuoriso muuttaa toiseen asuntoon, viikon päästä saadaan juhlia pikkuveljen viiskymppisiä (!!), sinne pitää vielä asusteita hankkia, töissä on lähestyvä pääsiäinen ja sen myötä extraa.
Ja sitten on nämä oman firman hommat.
Kellojen siirto tänään on tehnyt sen että päivä tuntuu karkaavan ihan saman tien iltaan.
Mutta illalla on valoisaa kauan! Parempaa kohti mennään.

Lunta ja aurinkoa Read More »

Voimaantumista!

Näihin viiskytä ja vallan ihana (50 and fabulous) kuviin piti Annikaa vähän taivutella.
On kuulemma tottunut vaan hevosten kanssa ja mitäpä sitä nyt muuten vaan kuvaamaan.
Ahdistusta meinasi lykätä mutta onneksi selvitimme sen.
Kaikille, ihan kaikille sopii se että etsitään parhaat kulmat kuviin, että katsotaan lempein ja hyväksyvin silmin.
Meillä 70-luvulla syntyneillä (puhumattakaan meidän vanhempien sukupolvesta) kulkee monesti mukana epäuskoinen itsetunto. Ei pysty saada hyviä kuvia minusta JA mitä järkeä siinä edes on, ei kehtaa.
Niinpä siinä on jotain ihan taianomaista kun saa nähdä itsensä kuvissa ja yllättyä, minäkö?!
Se ei ole maailmalle esittelyä, siinä silitellään sielua, halataan sitä pientä epäuskoista omaa itseä joka ei voi uskoa että voisi kelvata. Että riittää kyllä ja on ihana.
Että kyllä kannattaa melkeinpä pakottaa itsensä kuvattavaksi joskus! Tai antaa jonkun toisen taivutella.
Meidänkin piti Annikan kanssa etsiä haaveilevia, elämän rosoisuutta kuvailevia kulmia.
Mutta oli liian hauskaa! Hymyä vaan puski esiin eikä sitä voi piilottaa!
Rosoa ja surua kyllä riittää ilman että sitä erikseen pitää etsiä.

Voimaantumista! Read More »

Haastetta

Loman jälkeinen viikko on kyllä mennyt iloisesti. Ja nopeasti.
Haastetta on yhtäkkiä tullut, kuvasta voi vähän arvailla mitä tapahtumaa pyydettiin kuvittamaan.
Oijoi, aina yhtä mahtavaa kun joku muu uskoo minuun PALJON enemmän kuin minä itse.
Vaikkei aina todellakaan tarvitse mennä mukavuusalueen ulkopuolelle, on se hauskaa silloin kun sinne vähän niinkuin vahingossa tuupataan. Pakko uida kun on syvään päätyyn tipahtanut, niin sanoakseni.
Sitten on vihoviimein silmälasien valinta suoritettu, en sano että ovat kuvassa näkyvät mutta erilaiset on mitä nyt. Nyt vaan jännitetään klasien saapumista, osasinko valita oikein…
Talvi jatkuu, aurinko paistaa korkeammalta ja kevät on edessäpäin.

Vardagen har fortsatt efter sportlovet. En glad vecka med konstiga utmaningar kan man säga.
Det är alltid omtumlande och mycket roligt när någon tror så mycket mera på mina kunskaper än jag själv.
Ni kan gissa vilken händelse jag försöker måla för en kund. Vi får se hur det blir…
Sen äntligen har jag varit och valt nya glasögonen. Säger inte att de är just i bilden men annorlunda nog än vad jag har nu.
Blir igen spännande att få dem, har man fattat rätta beslut.
Livet är full av svåra beslut så är det.
Vintern fortsätter och våren är ännu framför oss, är inte det härligt!

Haastetta Read More »

Lomahöpinät

Hiihtoloman sunnuntai-ilta, sain laskettua puhelimen kädestä ja avasin toisen ruudun, tämän isomman.
Ajattelin etten suuria yhdeltä viikolta odota mutta loppuviikon tunnelmat paljastivat totuuden.
Iloiset somepäivitykset Lapin lomista ja muista kohteista osuivat sitten kuitenkin kateushermoon.
Silti. Onnellinen olen että alkava flunssa perääntyi ihmeellisesti, sain hiihtää ja jumpata!
Nauttia kauneimmasta talvisäästä! Kuvatakin sain, sopivasti.
Täydellisesti jäälle pääsi juuri hiihtolomalla kävelemään ja hiihtämään.
Valkoinen maa ja lasiaisen irtoamisen jättämät ”lentelevät roskat” näkökentässä on saaneet
ajattelemaan monesti miten se kuvastaa tätä elämää. Vaaleat roskat eivät haittaa elämistä,
silmä on tarkistettu ja kunnossa, mutta jos jään tuijottamaan ”roskia” niitä niin ajatukset
lähtevät heti huolen täyttämille urille.
Mitä jos tämä kumminkin vielä pahenee..? Mitä tässä vielä on tulossa..?
Mutta kun niiden ohi voi katsoa. Näen ihan yhtä hyvin kuin ennenkin.
Kaikki kauneus on siinä kunhan vain avaa silmät. Pitää vain keskittyä ettei jää jumiin huolten polulle.
Miettikää mikä metafora!
Nyt saa jatkaa arkiviikkoon, kohti pääsiäistä.

Kuvissa meidän nuoret , viime viikonloppuna katsottiin UMK yhdessä ja oltiin ulkona. Kiva viikonloppu.
Sitten kuvasin Hanna-Lea Ahlskogin, joka kampanjoi KD:n ehdokkaana eduskuntavaaleissa.

Lomahöpinät Read More »