Marraskuun viimeinen ja lunta!
Vähän pipareita (kaupan taikinasta, ei ei, Raijan piparit reseptillä tai ei ollenkaan), kotihommia ja ulkokuvausta.
Nyt olis saunan pesu tai juoksulenkki. Hmm…
:)
Lillajulhelgen och vi har snö!
Vi bakade lite pepparkakor (vi konstaterade att vi är bortskämda, det ska nog vara egen deg nästa gång…) hemmasysslor och ute fotografering.
Nu, tvätta bastun eller ut och springa. Hmm..
:)
Hyasinttiaika on alkanut.
Nuorempana ostin hyasintit vasta jouluviikolla.
”Säästin” jouluntunnelmaa koska hyasintin tuoksu on niin todella jouluntuoksu.
Mitä enemmän saa vuosia sitä selvemmin joulunaika jotenkin lyhenee.
Niinpä sitä arvioi aina uudelleen näitä ”säästämisiä” ja nauttii niistä asioista joista voi.
Enpä ehtinyt vielä kovin pitkälle jouluvalojen kanssa.
Työpäivän jälkeen markettiin, ruoanlaittoon ja kevytsiivouksen jälkeen olikin jo sauna ja aika valmis sohvaa varten.
Mutta muutaman tähden ehdin ripustaa.
Huomenna lisää. :)
Hyacint tiden är här.
Tidigare, när man var yngre, köpte jag hyacinter först på julveckan.
Jag ”sparade” juldoften och kännslan.
För att hyacint doften förknippas så jättestarkt till julen.
Men desto mer man får åren på nackan så värderar man om hur mycket det lönar sig att ”spara” egentligen. Jultiden är så kort.
Fick inte så mycket gjort idag som jag hade tänkt.
Efter jobbet, mataffären, matlagningen och lättstädningen var det redan bastudags.
Det blev bara några julstjärna.
En bra början. :)
Tuntee itsensä todella maalla-asujaksi
kun sähköt tämän tästä pätkähtävät poikki!
Nyt sentään selvittiin vartin katkolla, Eino-myrsky vei yli neljäksi tunniksi sähköt.
Se hyvä puoli katkoissa on että ehtii sytytellä kynttilöitä.
Ja huomaa miten erilaista on olla ilman sähköjä.
Tunnelmakin muuttuu, vaikkei mitään vaaraa ole. Korkeintaan voi kompastua tavaroihin tai pakasteet alkavat sulaa.
Tänään luminen maa on taas musta ja loskaa/jäätä/rapakkoa riittää.
Mutta ensimmäinen adventti on tulossa ja
jouluvalojen asennus saa tosissaan alkaa!
Efter att Eino-stormen gav över fyra timmars
elavbrott så blev det en förvånad suck när lamporna släcktes ikväll.
Fastän det var bara en kvart så hinner man klaga rätt så mycket. :)
Men positivt är ju att man hinner tända ljus.
Känna till hur stämningen helt enkelt ändras när det blir tyst mitt i allt.
När det är beckmörkt på utsidan och ingenting surrar eller blänker så blir allting annonrlunda. Fast ingen fara finns.
Som värst kan man snubbla i mörkret eller frysboxen börjar smälta.
Marken är svart igen.
Men i helgen är det lillaljul och det då börjar seriös
julljuspyntandet!
Gäddviken on saanut jääpeitteen.
Mies palasi työmatkalta kainalosauvojen ja mustelmien kanssa.
Suksia testatessa alamäkeen törmäsi ladulla toikkaroivaan kuntohiihtäjään, heitti voltin (kuulemma kaksi) ja päätyi ladun varteen monttuun.
Revenneet nivelsiteet kestää kun oli niin mahdottoman lähellä iso onnettumuus.
Eikä tässä kaikki.
Tulomatkalla auto hajosi keskelle kaistaa! Siis pysähtyi.
Kainalosauvojen kanssa oli könkättävä pimeään tien varteen odottamaan kyytiä ja hinausautoa kun auto oli niin vaarallisesti tiellä.
Kyllä on ihmettelemistä riittänyt.
Sitä miten hetkessä matkan suunta voi vaihtua.
Tiukka aikataulu tyhjenee hetkessä.
Nyt otetaan rauhallisesti.
Monesta asiasta kiitollisin mielin huokaillen.
Isen har lagt sig över Gäddviken.
Mannen kom hem igår med kryckor och blåmärk.
Skidtestandet tog en hastig slut när han krockade med en oaktsam skidåkare i en stor nedförsbacka.
Det blev en volt (eller två säger de) och han landade i en djup grop bredvid spåret.
Med fot i paket, svullen hand och blåmärk kan man leva med när en jättestor olycka
var så här nära.
Men.
Så tvärtstanna bilen på hemvägen mitt på vägen. Ja mitt i filen.
Med kryckorna och sjuk hand fick han ta sig ur bilen och vänta vid mörk vägkanten för bärjningsbilen och arbetskompisar att plocka upp han!!
Mållös.
Blir man efter såna händelser.
Igen ser vi att livet kan vända när som hellst.
Alldeles för tight tidtabell förvandlas till att ligga på sängen och vänta att bli bättre.
Nu tar vi lugnt.
Tacksam ändå.
Tässä ennen ja jälkeen -kuvia.
Jotka olin ajatellut ottaa sitten kun on todellakin valmista.
Mutta kun joulu jo kurkkii ovella niin ennen sitä sopii kuvia verrata.
Ja sitä paitsi milloin mikään nyt niin valmista on?
Niin että tässä ollaan nyt.
Tyytyväisiä.
Nu bjuder jag före och efter -bilder.
Meningen var att jag tar de här när det är VERKLIGEN färdigt.
Men när är det det egentligen?
Julen närmar sig och det passar bra jämföra bilder före det.
Nu har vi kommit så här långt med köket.
Vi är så nöjda.
Var så god.
Before and after – The Kitchen Read More »
Kaunis luminen aamu.
Eilen pesulassa käytetty nissani on vielä arvoitus, avaako ovensa kotimatkaa varten.
Ja by the way ensimmäinen kerta ikinä kun ajoin auton pesuautomaattiin.
Ja pääsin uloskin. :)
Katson olevani aika hyvin sopeutunut nykyaikaan mutta automaatteja inhoan.
Tulee aina jotain säätöä.
Ja aivotoiminta hyytyy. Tulee hiki. Tekee mieli juosta karkuun.
Mutta joskus aina valloitetaan uusia automaatteja.
Varsinkin jos iskä lähtee mukaan. :)
Vacker vit morgon.
Körde igår bilen genom biltvätten så nu är det lite spännande om nissan öppnar sina dörrar för hemresan.
By the way, det var första gången jag har kört bilen i tvättautomaten.
Jag tycker att jag anpassar mig rätt så bra till nytiden men automater hatar jag.
Någonting far på tok jämt.
Och då blir det fullstop i hjärnkontoret.
O så gör jag någonting tvärtemot instruktioner. Why is that?!
Det blir svettigt. Man vill springa ifrån.
Men, så kommer det alltid nu som då dagar man vågar prova på något nytt.
Även om det är med pappa, men ändå! :)
Lunta.
Aamulla ennen töitä ehti vähän hengitellä pihalla talvista ilmaa ja kuvata.
Kaupungissa on ihan eri värinen taivas kuin täällä maalla.
Lumi muuttaa paljon. Aamulla löytää takapihalta auton ilman että väläyttää sille avaimella jotta voi suunnistaa kohti välkettä.
Mieli kevenee.
Hymyilyttää jouluvalaistus pihoilla.
Laitoin jo omatkin jouluvalot ulos.
Saa tulla puolestani.
Adventin aika.
Snö.
Hann ta en liten fotowalk på morgonen före arbete. Även luften kändes så friskt att andas. Kanske snön gav en doft.
Himlen har en annan färg i staden än här på landet.
Den vita marken gör så mycket.
Man hittar bilen på morgonen utan att blinka med nycklar och sen orientera mot ljuset.
Man blir lättare i sinnen.
Alla fina ute juleljus ger gott humör.
Ikväll tände jag våra ute juleljus också.
Snart.
Adventtiden.
Oho!
Tämä on viidessadas (nr. 500) blogipäivitys!
Tästä linkistä ensimmäinen päivitys, huhtikuussa 2012.
Teitä lukijoita on löytynyt koko ajan enemmän, ihmeellisen kivaa tietää että näitä rivejä ja kuvia käydään katsomassa. Kiitos siitä!
Viime kuussa teitä oli yli kahdeksansataa kävijää. Vau. :)
Nyt jatkuu vapaapäivän vietto imurin kanssa.
Keskiviikosta tuli siivouspäivä, yritän tässä maksimoida perjantai-iloa (voi kun fredagsmys- sanalle ei löydy kunnon käännöstä, vai löytyykö?) siivoamalla valmiiksi kun ei töiden jälkeen meinaa energiaa aina riittää.
Ja sitten kauan kaivattu kampaajalla käynti.
Aurinko paistaa ja maa on kuuran peitossa.
Talvi saa tulla kun joulunavajaisiakin on tiedossa jo viikonlopuksi!
Detta är blogginlägg nr. 500!
Härifrån hittas den första inlägg från april 2012.
Ni läsare har blivit fler och fler. I oktober hade jag över 800 bloggbesök! Vau!
Det gör en så glad att någon vill läsa några rad och se på mina bilder.
Varje dag. Tack för det! :)
Jag hoppas att ni förlåter mig mina skrivfel ännu idag. Ju javisst är jag finskspråkig men kanske lite lat också att kolla alltid om det PÅ riktigt kom rätt.
Wilma är min assistent med språket och www.sanakirja.org. :)
Nu fortsätter jag min ledigdag med damsugare som sällskap.
Det blev en städdag idag. Det känns roligt att man behöver bara ordna upp lite på fredagen efter jobbet. Att ha skön fredagsmys.
Solen skiner och marken är vit. Inte av snö dock.
Men vinter är välkommen på riktigt.
Julöppningar närmar sig.
Eilinen ilta oli pimeä niinkuin nämä marraskuun lumettomat illat ovat.
Mutta koko perhe on kotona, syötiin yhdessä.
Tehtiin pojan kanssa sämpylöitä, jotka ei nyt ihan olleet 10 pisteen leipomuksia.
Opittiin nyt ainakin ettei kannata hosua taikinan kanssa just ennen lenkille lähtöä, eikä ainakaan holtittomasti vaihdella ainesosia. :)
KuntoPlus (16/2013) lehdessä oli kiva juttu onnellisuudesta.
Ja siitä miten löytää onnenjyviä. Sitähän se arkionni on. Ei uskomattomia onnenaaltoja peräjälkeen vaan pieniä hetkiä, toivonpilkahduksia, ilonjyviä.
Nokoset sohvalla. Kahvintuoksu. Joku muu tyhjentää pyykkikoneen. Hukassa ollut uusi t-paita ei jäänytkään uimahallille vaan löytyi repusta.
Saa nauraa niin että henki salpautuu. Parasta lääkettä mihin vaan!
Eipä niitä niin helppo ole aina huomata, mutta yrittää kannattaa!
Onnea jyvänetsintään!
Igår var vi alla hemma, hela familjen.
Vi bakade även semlor, sonen och jag. Det blev ingen vidare succé dock.
Åtminstone lärde vi oss att inte svepa ihop en deg just före man ska iväg på länk. Och inte byta ingredienser alltför mycket i farten. :)
Läste sen en bra artikel om lycklighet i Form i tidningen (KuntoPlus 16/2013).
Hur att hitta små lyckliga stunder i vardagen.
För att, lyckan är ju inte hiphurraa feelings stup i kvarten nej.
Utan små saker som får en att le. En tupplur på soffan. Skön kaffedoft. Att någon annan tömde tvättmaskinen. Att den tappade nya t-skjortan hittades från ryggväskan iallafall fast söktes förgäves från simhallen.
Att skratta tillsammans. Bästa medicin.
Inte är det alltid lätt men lönar sig att söka.
Lyckostunder.
Gäddviken uimarannalla ei ole tietoakaan heleistä kesäilloista auringon laskiessa horisonttiin iloisten uimareiden kiljahdellessa lämpimässä vedessä.
Eino myrsky on työntänyt rannan täyteen
laudanpätkiä, kaislikkoa, muovia ja yhdet portaat.
Siellä sitä näpit jäässä tuli kyykötettyä roskan keskellä kameran kanssa tähtäillen.
Aika raikas keli.
Kuulostaa siltä että myräkkä ottaa uutta vauhtia.
Sytyttelin kynttilät valmiiksi ja ladataan akut ja puhelimet.
On jälleen tulossa synkkä ja myrskyinen yö.
Sohvan nurkkaan kuuntelemaan kun nurkat natisee.
Hyvää viikon alkua!
Vid Gäddvikens simstrand minns man
inte mera de varma, soliga sommarkvällar nej.
Eino-stormen har öst stranden full av skräp, träbitar, vass, plast, en trappa osv.
Där var jag en bra stund med kameran.
Nog måste man njuta av när vinden tjutar i öronen, man håller på och tappa balansen av vindens kraft, man känner sig så liten.
Nu låter det som stormen skulle ta sats.
Jag har tänt ljusen, håller på och laddar batterier, telefoner.
Vi tycks ha en till stormig natt framför oss.
Håll i hattarna vänner! :)
