Ilonjyviä

Eilinen ilta oli pimeä niinkuin nämä marraskuun lumettomat illat ovat.
Mutta koko perhe on kotona, syötiin yhdessä.
Tehtiin pojan kanssa sämpylöitä, jotka ei nyt ihan olleet 10 pisteen leipomuksia.
Opittiin nyt ainakin ettei kannata hosua taikinan kanssa just ennen lenkille lähtöä, eikä ainakaan holtittomasti vaihdella ainesosia. :)

KuntoPlus (16/2013) lehdessä oli kiva juttu onnellisuudesta.
Ja siitä miten löytää onnenjyviä. Sitähän se arkionni on. Ei uskomattomia onnenaaltoja peräjälkeen vaan pieniä hetkiä, toivonpilkahduksia, ilonjyviä.
Nokoset sohvalla. Kahvintuoksu. Joku muu tyhjentää pyykkikoneen. Hukassa ollut uusi t-paita ei jäänytkään uimahallille vaan löytyi repusta.
Saa nauraa niin että henki salpautuu. Parasta lääkettä mihin vaan!
Eipä niitä niin helppo ole aina huomata, mutta yrittää kannattaa!
Onnea jyvänetsintään!

Igår var vi alla hemma, hela familjen.
Vi bakade även semlor, sonen och jag. Det blev ingen vidare succé dock.

Åtminstone lärde vi oss att inte svepa ihop en deg just före man ska iväg på länk. Och inte byta ingredienser alltför mycket i farten. :)
Läste sen en bra artikel om lycklighet i Form i tidningen (KuntoPlus 16/2013).
Hur att hitta små lyckliga stunder i vardagen.
För att, lyckan är ju inte hiphurraa feelings stup i kvarten nej.

Utan små saker som får en att le. En tupplur på soffan. Skön kaffedoft. Att någon annan tömde tvättmaskinen. Att den tappade nya t-skjortan hittades från ryggväskan iallafall fast söktes förgäves från simhallen.
Att skratta tillsammans. Bästa medicin.
Inte är det alltid lätt men lönar sig att söka.
Lyckostunder.