Syyslomalla on meidän perheestä vain abiturientti Wilma, ansaitusti.
Nämä kuvat otin lauantaiselta kuvaus keikalta, tunnelma oli mukava, ilma kaunis ja pari rakastunut.
Hyvä mieli.
Nyt istun keittiössä kuuntelemassa fado musiikkia, päivä on ollut hyvä, vein Wilman junalle aamulla, tein vähän pitemmän lenkin päivällä Tinkan kanssa ja sitten tein sitä mistä vähiten tykkään, kirjanpitoa. Koiran kanssa on eripituisia lenkkejä tullut tänään neljä. Neljä!
Se on noin 17 000 askelta! Hankkikaa ihmiset koira!
No nyt illalla en jaksaisi enää yhtään, mutta koiraapa saattaa aina vain leikityttää.
Silti yleensä kun hermot alkavat kiristyä, karvapallo pötkähtääkin lattialle ja nukahtaa.
Ja silloinhan se vasta söpö onkin.
Hos oss är det bara abiturienten Wilma som har höstlov. Välförtjänt lov.
Bilderna är från lördagens fotojobb, vädret var varm och fin, stämningen trevlig och paret mycket kär.
Idag har varit en bra dag, Wilma åkte med tåg till Tammerfors, vi gjorde en längre promenad med Tinka mitt på dagen, sen usch jobb -bokföring, men ack så härligt att få det undan. Idag har vi varit ute och gå fyra gånger med hunden. Fyra gånger!
Skaffa en hund människor!
Jag har cirka 17 000 steg i mätaren. Aldrig utan hund skulle jag har få såna siffror.
Nå på kvällen orkar man inte riktigt med en busig hund mera, kan jag säga.
Men så händer det oftast att när tålamod tar just slut, somnar håriga vännen mitt på golvet.
Och är oerhört söt när den sover.
