Author name: Tarja

Varsinaisen syntymäpäivän aattona istun mökillä nauttien kahvia ja eilistä täytekakkua,
väsyneenä ja kiitollisena kuunnellen länsituulen kohinaa.
Eilen juhlittiin maltillisella porukalla meidän autokatokseen viritellyssä juhlatilassa.
Melko rennosti siis. Tai en osaa IHAN rennosti ottaa mitään juhlajärjestelyjä vaan
aikamoiseksi säätämiseksi se aina menee.
Haluaisi niin paljon ja voimia tai resursseja on vain rajoitetusti.
Mutta sain kivat juhlat ja ehdittiin riittävästi. Päätin olla yrittämättä niin kauan ettei
voimia jää juhlimiseen. Päätin olla tyytyväinen ja se kannatti.
Koko perhe oli paikalla ja käytiin Brygganilla, tytöt uivat paljussa tuntikausia.
Illalla skoolattiin isommalla porukalla ja pelattiin bingoa!
Eikö ollut passelia toimintaa tämän ikäiselle? :)
Iso ilo jokaisesta paikalle päässeestä, halaus ja rutistus mielessä niiden
kohdalla jotka eivät voineet tulla.
Huomenna täytän 50 ja alan olla ihan ok sen kanssa.
Olen varmaan sama ellei vähän parempikin kuin tähän asti.
Parempi siksi että on niin riemullista oppia itsestä asioita, hyväksyä mitä ei voi
muuttaa, kiittää siitä mitä on ja olla utelias mitä elämä tuo vielä tullessaan.
Tässä ja nyt kyyneliin asti kiitollinen Luojalleni siitä mitä olen saanut elämän matkalla kokea.

Imorgon fyller jag 50 år och det börjar kännas helt ok.
Sitter vid villan, njuter av kaffe och tårta från igår dagens fest och lyssnar på hård västlig vind.
Vi firade måttligt ute i garage där jag fixade med Tom festival område.
Det blev fint, tacksam att jag slutade i tid att hitta på, att fixa lite till,
att stressa så mycket att i själva festen orkar man bara sitta och stirra framåt.
Det blev så bra. Tacksam för alla som kom, kramade i sinnet de som inte kunde
vara på plats.
Hela min familj vår på plats, vi åt, drack kaffe vid Bryggan, flickorna badade i badtunnan i timmarna.
På kvällen skålade med större gäng och spelade bingo! Så passande eller hur?
Så tacksam att ändå för vara i just den här åldern.
Att börja känna sig själv bättre, att acceptera vem man är och vara nyfiken på livet!
Får tårar i ögonen när jag tänker vad jag fått i mitt liv,
tackar min Gud varje dag för det.

• 

• 

• 

• 

Kaunis kesä.
Tätä ihmettä riittää nyt. Ja siitä voin nyt ihan rehellisesti nauttiakin.
Koska meillä on ilmanviilentimet kotona ja mökillä!
Kun tietää että jossain saa hengitellä raikasta ilmaa, koira selviää hengissä,
on melko paljon hauskempaa iloita kuumista aurinkoisista päivistä.
Mites kesä etenee? Minulla etenee niin että töitä tehdään.
Kesäloma on pienissä hetkissä.
Tämä ei stressaa minua. Jostain syystä stressaavampi ajatus on aina ollut selkeä kesäloma alkoi (riemua) ja kesäloma loppui (ja kesä).
Minulle on suotu semmoinen taito onnekseni, että saatan ihan hyvin unohtaa työt kun päätän että nyt on hommat
saatu sopivaan vaiheeseen ja heittäytyä vapaalle.
Silti, muutama päivä peräkkäin olisi varmasti suotavaa kun on tähän ikään tultu.
Vielä viikko nelikymppisenä!

Vackraste sommar har vi.
Kan konstatera att nu äntligen kan jag med njuta av det.
För att vi har skaffat luftkylare både hemma och vid villan!
När man vet att friskt luft finns och hunden inte dör av hettan så är det
då mycket enklare att ta emot sommarvärmen.
Hur framskrider sommaren?
I jobbets tecken. Det har räckt jobb hela tiden.
Planerar nog en liten paus inom kort. Men än så länge passar jag på att njuta av
korta stunder och tacksamt nog har jag anlag att fort glömma bort jobbet och avslappna.
Inte går ju alla dagar fint men hittils har jag klarat mig.
Till exempel på kvällar som i bilderna, ljuvligt!

Voi hellekesää!
Öjan uimakoulussa koettiin ennen näkemätön tilanne viime viikolla
kun rantavedestä löytyi sinilevää! Onneksi levä hävisi parissa päivässä ja terveystarkastaja
antoi luvan jatkaa. Uimaopettajien märkäpuvut ovat jääneet käyttämättä tänä vuonna.
Sen sijaan on aurinkorasvaa kulunut.
Tänään tultiin jo mökille ja ilmanjäähdyttimen kanssa!
Sitä ei ihan samantien saanutkaan käyttöön, vähän säätöä vaatii.
Mutta ei täällä ollut mitään hätää, kovaa läntistä tuulta koko ilta.
Melkein viileä ilma, nopeasti tuuletettu mökki ja ihanat uintivedet!
Kesä on ihanaa mutta vielä ihanampaa se on kun tietää että pääsee viileään tarvittaessa!

Hellettä.
Kaislikko huojuu laiskasti, tuulenvire on vienoa lämmintä henkäilyä etelästä.
Eilen ja tänään suoraan peiton alta uimapuku päälle ja veteen.
Aikani olen valitellut kun on niin matalaa, ei pääse uimaan aamulla rannasta.
Yli polven jos on vettä niin pääsee kyllä.
Vähempi valitusta enempi toimintaa kiitollisin mielin.
Eilen piti lähteä hakemaan lisää saunalle vettä, sinilevää tuli rantaan.
Sitä kauhisteltiin aikamme.
Keskiyöllä vesi oli taas kirkasta ja aamulla myös. Mikä helpotus.
Lienee ehkä liian aikaista huokaista helpotuksesta, helleaaltoa tulossa eikä vesi kylmene ainakaan.
Tänä aamuna heräsin liian aikaisin, koiran takia, nousin silti.
Niinpä tässä on ehtinyt uida, meloa, uida ja juoda kahvia yhtä monta kertaa eikä kello ole
vielä yhtätoista.
Kesä on silti ihanaa aikaa vaikkei olisikaan ihan lomalla.

Yhteiskristillisen kirjakaupan/kirpputorin kesäkahvila oli juuri niin kesäinen ja ihana kuin ajattelinkin.
Juotiin pullakahvit Wilman kanssa kauppareissulla auringonpaisteessa.
Vaikka viikko on ollut kiireinen, paljon kuvattavaa, on siihen sisältynyt aivan hirveän
kivoja kesähetkiä työn lomassa. Kuten tämä hetki vanhassa kaupungissa.
Mitkä kesäkelit meillä onkaan!
Nyt saatiin tulla mökille. Tuulenvire mereltä viilentää, hiekka on lämmin, rannasta kuuluu rantasipin herätyskellomainen piipitys. Siitä tulee vain mieleen että huomenna ei herätyskello soi.
Saunalta tulee savun tuoksua ja radiosta kesälauluja.
Ihanaa viikonloppua!

Sommarcafén i Allkristet i Neristan var precis så ljuvlig som jag tänkt att det skulle vara!
Vilken härlig gamla stan innergård känsla. Där njöt vi av kaffe och sommaren med Wilma under veckan.
Oavsett en vecka full med jobb har jag fått njuta av många sköna sommarstunder.
En sån är precis nu när vi landat här vid villan.
Det blåser skönt från havet, solen glittrar på vågorna och ingen väckarklocka ringer på morgon.
Rökdoft kommer från bastun och sommarvisor från radion.
Ha en skön veckoslut!

Tehtiin juhannusveneily auringonlaskun aikaan.
Yksi pyytää kalaa, toinen kauniita kuvia.
Molemmat saivat kohtuullisesti saalista.
Voi suven juhlaa keskellä saaristoa. Ihana valo ympäröi keikkuvassa veneessä.
Luodolla huutelevat lokit ja tiirat. Ohi pöräyttävät vesien mopoiijat eli vesijetit.
Päivän tuuli on tyyntynyt eikä terävistä aalloista ole jäljellä kuin rauhallisesti aaltoileva veden pinta.
Takaisin ajellessa rantaa kohti vastaan tulee kylmä ilmamassa,
moottorin sammuttua jäljelle sää vain hiljainen kohina veneen kokasta,
kaislojen huojunta peräaaltojen myötä.
Laiturilla vastaanottavat hyttysarmeijat.
On keskiyö.

Juhannussäät tänä vuonna, aivan unelmakelit!
Brygganilla nousi juhannussalko kuten aina ennenkin vaikka juhlia ei
voitukaan valmistella tänäkään kesänä.
Ihana auringonpaiste veti kuitenkin mukavasti väkeä laiturille aplodeeraamaan kun
kaunis salko nostettiin.
Harmonikka, iloinen puheensorina ja lähtevien ja tulevien veneiden pörräys tekivät
juhannus tunnelman todellakin.
Hieman arvelutti miten käy mökkihermojen jos ei tuule ja mökillä ollaan
hyttysarmeijan keskittämänä eikä terassilla istumisesta tule mitään.
Mutta ei.
Hyttyssavut ja kaasut toimivat erinomaisesti, kesästä on saanut nauttia iltamyöhään.
Vähän vieraita, veneajelua ja sitä parasta, saunomista.
Ihan kuin lomalla olisi.

Midsommarvädret i år, strålande!
Midsommarstången lyftes upp traditionsenligt vid Bryggan.
Visserligen utan fest, men stämningen var festlig.
Dragspel, glada människor, båtar som kom och gick.
Äkta midsommarkänsla i skärgården!
Lite fundersam var vi med villatillvaron, hur skulle vi klara med
årets mygginvasion när ingen vind lovades. Men hur bra som helst egentligen!
Alla medel användes och sommarkvällen kunde avnjutas ute på terassen till sena kvällen.
Lite gäster, kort båttur, bastubad, perfekt midsommar!
Som en kort semester!

Juhannusviikko on jo puolessa välissä!
Unohtui laittaa meistäkin kuva tänne häähuumassa.
Meidän toinen nuoripari ja me itse tietenkin.
Anoppi ja appiukko.
Mukavan luontevalta tuntuu nämä tittelit, onhan tämä taas yksi elämän
käännekohtia. Samana kesänä anopiksi ja täytän pian 50 vuotta. On juhlaa!
Luonto on juuri nyt myös yhtä juhlaa.
Ei ole mitään paikkaa mikä ei kukkisi tai muutoin rehottaisi valtoimenaan.
Keskikesän juhlaa kohti!

Vaihtelua olotilaan tarjoaa Suomen kesä.
Sunnuntain 12 asteen raikkaudesta tultiin tämän päivän 27 asteen lämpöön ja nyt
mökille saavuttiin tietenkin asiaan kuuluvin asustein.
Tunnin sisällä asusteita sai alkaa lisäämään, yhtäkkiä oli viisi astetta viileämpää, sitten merisumu jo näkyikin.
Nyt on jo villasukat ja fleecet käytössä.
Nyt kun ajattelee niin yhtä nopeasti vaihtelivat tunteet viikonloppuna!
Miten hienoa se olikaan. Oman lapsen häät.

Finska sommar, igår 12 grader, idag på morgonen redan över 20, sen upp till 27.
Vi kom till villan klädd naturligtvis enligt väder.
Inom en timme var det att ge upp kjol och börja söka ullsockor och fleece.
Graderna droppade fort och vinden är hård.
Sjödimman syns.
Jamen det är ju som mina känslor under helgen. Upp och ner med orimlig snabbhet.
Men hur fint var inte det, egna sonens bröllop.

Ihmeellinen päivä.
Oman lapsen hääpäivä!
Jotakin tapahtuu sielussa ennen tuota päivää, niin kuin mainingit tyynen pinnan alla.
On ollut mietteliäs, vähintäänkin hajamielinen viikko. On tehnyt töitä mutta ajatukset
eivät millään oikein pysy raiteillaan. Silti ilman suurempia tunnekuohuja.
Kuvasin nuoret rannalla. Katsokaa nyt näitä!
Kuten pastori Harri Kankare uskomattoman hienossa vihkipuheessaan sanoi,
match made in heaven, kuin toisilleen luodut.
Päällisin puolin tyynen viikon jälkeen kaikki portit aukenee kun kirkkosalin ovella on jotain tuttua.
Se tunne kun oma lapsi kävelee alttaria kohti rakkaansa kanssa olikin ihan huima.
Itkua ei voinut pysäyttää. Ei meistä kumpikaan.
Niin hyvä, tietää että tämä on niin hyvä.
Pienet korona-ajan häät ja täydelliset juuri Maxille ja Hennalle.
Kyyneleitä, naurua ja mahdottoman suurta iloa.
Eniten kiitollista iloa näistä nuorista, tästä päivästä.
Taivaan Isän siunausta elämän matkalle.
”He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi.” Matt. 19:6