Kova tuuli toi lauantaina ekstra haastetta Tinkan rantavahtimiseen. Liikettä tuntui olevan joka puolella lintujen ja veneiden lisäksi, kovasti kului energiaa kaiken haukkumiseen, eikä rakettien ampuminen ollut edes alkanut! Enteilikö tämä aivan legendaarisen mahtavaa iltaa..?
Parin lyhyen lenkin ja yhden pitkän lenkin jälkeen alkoivat raketit ja pommit paukkua vaan sitä meidän vahtikoiran mielestä nyt ei tarvinnut niinkään noteerata. Joten vahtiminen loppui väsyneeltä sheltiltä kun ilotulitus alkoi ja ilta hämärtyi. Terassilla nukkui Tompan vieressä ilman huolen häivää, välillä vähän päätään kohottaen kunnon pamauksen jälkeen.
Tuuli tyyntyi ja taivaalle kohosi räiskeiden sekaan täysikuu.
Tuli, vesi, maa ja taivas, mahtavaa juhlaa saaristossa!
