Jukkolamäen Navetanvintin kesäkahvila oli sunnuntaina kesän viimeistä kertaa auki, ehdittiin siis käymään tänäkin kesänä!
Kahvit juotiinkin alakerran uudistetussa navettaosassa, todella tyylikkäästi toteutettu. Ja herkkua löytyi!
Ohtakariin oli tarkoitus mennä heti kahvien jälkeen nauttimaan maisemista. Aika komea ukkoskuuro lähtikin yllättävän nopeasti lähestymään samaa kohdetta kuin me. Kilpajuoksuksihan se meni.
Vähän kuvatakin ehdittiin ennen kuin taivas aukesi. Rauhallinen kuvaushetki päättyi kaatosateessa juoksuun! Auto ei ollut kaukana mutta kun joka askeleella tuli saavillinen vettä päälle niin metrit tuntuivat varsin pitkiltä.
Kun autot ovet saatiin pamautettua kiinni naurettiin hysteerisesti henkeä haukkoen hyvä tovi!
Kesämuisto!
Vi hann precis på sista söndagen till Jukkolanmäen Navetanvintin sommarcafe. En rolig sommartradition.
Efteråt var det meningen att ta en lugn promenad på Ohtakaris strand.
Samtidigt närmade sig en häftig åskväder när vi körde mot Ohtakari. Det blev lite bråttom att hinna njuta av lugnet om vi säger så.
Vi hann nog fota lite och trodde att kanske regnet kom inte heller.
Då kom den.
Ja så fort har nog ingen av oss sprungit på ett bra tag, regnet öste ner med otroliga mängder.
Bilen var nog inte långt borta men kändes verkligen så. Genomvåta rusade vi i bilen och det tog ett bra tag innan hysterisk skratt slutade. Vilken mäktig sommarminne!
