Sunnuntaina vaellettiin vähän pitemmästi meidän nuotiopaikalle juomaan aamukahvit.
Melkein kolmen tunnin reissu oli ihan kultaa.
Paljon ihmisiä juoksi, käveli, vaelsi reppujen kanssa päivän mittaan saaristopolulla.
Murhetta taivaanrantaan ilmestyi illan mittaan kun lähipiirissä nousi kuumetta ja sitä nyt seuraillaan,
kuten arvata saattaa. Oltiin jo erillään joten etänä seurataan.
Kaikki voivat ihan hyvin mutta kyllähän se tuo ihan eri vaihteen tähän korona hässäkkään.
Otsalle ilmestyi huolen ryppy ja siihen piti nukahtaa.
Olisin varmaan nukkunut ihan hyvin, mutta koiralla oli huomautettavaa neljän jälkeen,
oliko se ilmalämpöpumpun epätasainen käynti, oliko pissahätä ja muita vaihtoehtoja ei jaksanut käydä läpi.
Aamutakki, collegehousut, villasukat, ulkotakki, pipo, lapaset, haisaappaat ja ulos herättäjän kanssa.
Yritys aukaista silmät edes siellä. Karvaisella ystävällä ei sitten kumminkaan ollut suurta kiirettä
pissata jäätävän viiman herätellessä uuteen päivään.
Sisälle ja takaisin nukkumaan.
Mutta pumppu kävi silti epätasaisesti. Pitäiskö käydä sammuttamassa, tuumaa vieruskaveri..
Vastauksena määrättelemätön mutina tarkoittaen että nyt teet mitä teet mutta samantien.
Ehtihän sitä nukahtaa vielä.
Hyvä päivä tästä silti tuli. Kaikki voivat ihan hyvin juuri nyt.
