Laiskuus

Kuistilla tarkenee vihdoin ilman takkia ja lapasia. Ihana paikka lueskella uudelleen ja uudelleen sisustuslehtiä, tuntea hieman (jep, hieman) kateutta toisten uskomattomalle kekseliäisyydelle ja useimmiten, ahkeruudelle. Olisiko itsellä ainakin laiskuus aika iso este tiellä kohti harmonisesti, luovasti ja rohkeasti sisustetulle kodille, olisipa hyvinkin.

Olisiko sama tauti syynä siihen että aina matkalle, lyhyelle tai pitkälle lähtöä suunnitellessa, ilonloikat keskeyttää halvaannuttava kysymys -mitä panna päälle?? Sitten alkaa kaappien ahdistunut penkominen ja ostoslistaa tehdessä jo huokailee, mistä nämä tarvittavat vetimet löytää. Ja koska budjetti pitää olla niin kysymys kuuluukin mistä ne löytyvät järkevään hintaan? Luksusongelmia, eikö niin. Vedetään henkeä ja kuunnellaan linnunlaulua, kyllä se siitä.

Vid kvisten tål man sitta och läsa vackra inredningstidningar utan jacka och vantar. Härlig plats att planera, kanske lite (bara lite) känna sig avundsjuk till alla otroligt fint inreda hemmen. Månne inte lathet (för min del säkert) vara den största hinder före en harmonisk, kreativ och vågad inredning.

Och månne inte latheten vara orsak till en till problem. Nämligen när man får chansen att resa, kort eller längre resa, så avbryts glädjehoppandet av en panikartad fråga, ja men vad ska jag ha på mig?? Sen river man ut allt från skåpet, och redan när man skriver ner listan av de plagg som saknas, suckar man, HUR ska man hitta allt detta? Och till rimlig pris dessutom. Luxusproblem, eller hur? Man sitter ner, tar in andan, lyssnar på fågelsång, det ordnar sig, det gör det alltid. :)