Sytytin kynttilän, keitin iltakahvit, latasin kuvat koneeseen, viestittelin huhtikuun vatsalihas/ehkä joku muukin lihas haasteesta
ihanan Tiinan kanssa, laitoin saunanpesään tulet. Siellä kiviharvia lämpiää taas.
Päivä alkoi aamulenkin jälkeen aamukahveilla takkatulen edessä.
Kyllä siinä hetki meni taas somessakin…
Wilma leipoi meidän suosikkikakun, pitsikakun. Ruma mutta niin hyvänmakuinen.
Resepti on 90-luvulla ostamastani Kiireisen kokin keittokirjasta. No hahhah kiireisen.
Lähinnä hätäisen ja epäkiinnostuneen kokin. Koko kirjasta olen käyttänyt ainoastaan pitsikakku reseptiä.
Se on kyllä tosi nopea tehdä.
Tehtiin karanteeniporukallekin yksi ja vietiin kauppareissulla. Siellä oltiin hyvällä ja reippaalla mielellä.
Aamun huolet on taas hetkeksi väistyneet, tämä päivä on saatu iltaan.
Kiitos viesteistä facebookin puolella! On niin mukava saada palautetta.
Ja katsokaa taas tuota iltaruskoa! Pakkohan sinne oli mennä ojanpenkalle ottamaan kuva.
Tände ett ljus, kokade kvällskaffe, laddade bilderna i datorn, chattade med härliga Tiina om aprilmånads utmaningen,
magmuskler och möjligen några andra musklar skall se att här det inte latas fastän inga jumppa finns.
Dagen började med morgonlänk och därpå morgonkaffe vid brasan.
Klart att man fastnade på some där en stund eller två också..
Wilma bakade spetskakan. Vår favorit, fulaste som finns men ach så god.
Köpte på 90-talet en kokbok (trodde i tiderna att jag var super intresserade av matlagning) nå,
bra bok men hittade bara en recept som jag använder, spetskakan.
En kaka fick också våra älskade ungdomar i karantän.
De var på gott humör och mår helt bra.
Så då var orosmolnen från morgonen borta en stund igen och dagen har kommit till kväll.
Tack för alla meddelanden i facebook! Det är super roligt att få feedback från er!
Obs, se på sista bilden, vilken solnedgång vi fick igen.
Som någon skulle vilja skänka lite hopp och glädje efter en dag till i dessa tider.
