Kaislikossa suhisee


Syksyn alkaessa törmää kaikenaikaa kirpeän syyssään hehkuttajiin. Tämä pistää otsaa hieman rypylle. Miten innostua syksystä? Minulle syksy on haikeaa ja joskus aika vaikeaa. Kaikki ihanasti auringossa hehkuva keltainen kertoo että kesän vihreys on muisto vain. Jos vain kesä olisi pikkuisen pitempi.. Mutta nyt pahin angsti on takana päin, ja tämmöinen päivä täynnä aurinkoa, hehkuvaa kaislikkoa, puolukan punaista, saa jopa rasittavan flunssan tuntumaan vähemmän raastavalta.

Tuleva viikko näyttää mukavalta, ja tuleva viikonloppu erittäin mukavalta. Folkhälsan ja Vaasa, counting days! :)

Hösten, den lockar fram alltid människor som bara ääälskar höst. Sånt får mig att sucka lite. Vad det skulle vara roligt att vara så upp i varv av hösten, men nej. Alltid lite vemodigt, det är mörkt och regnigt och höstkalla vindar sen, det får mig att bara längta efter sommarvärme, kan inte sommaren vara lite lite längre.. Men nu har den värsta angsten släppt! En dag som idag, med strålande solsken, gyllene vassen i vinden, röda lingonen får en att nästan glömma den förargelig höstflunssan.

Ja, och sån trevlig vecka man har att se framemot, och helgen då?Då blir det Folkhälsan och Vasa, yes, counting days! :)