Sunnuntai aamuun sai herätä kiireettä, ulkona pauhasi vaakasuoraan puhaltava myrskytuuli.
Oli sopiva hetki piipahtaa mökillä tarkistamassa tilanne.
Kyllähän eilen radiosta kuulemani kesälaulu kuunneltuna mökin sohvalla (Jag trivs bäst i öppna landskap, nära havet vill jag bo..) varsin kaukaiselta haaveelta tuntui… Saunan edessä puolen metrin lumivalli, puhumattamaan mökkitiestä, sen peittää saman paksuinen lumi kerros.
Kesä, suo kohti jo huokailen..
Mikään ei ollut rikki ja niinhän tuo menee kuten tähänkin asti, yhtäkkiä on juhannus.
Käytiin iltalenkki jäällä kävelemässä, vähän työlästä, joka toinen askel painuu lumen läpi, tuuli jaksoi vielä
puhaltaa niin ettei puhetta kuullut eikä koirakaan niin tykännyt. Kaunista oli silti.
Rauhallinen viikonloppu on iltapaa vaille valmis.
Kevätpäiväntasaus on ohitettu, valon aika on täällä!
Stormen idag var häftig.
Efter en mycket stillsam morgonmål steg vi i bilen och körde till villan.
Inte hela vägen, sista biten är täckt med tjockt lager av snö.
Likaså gårdsplan vid villan. Att lyssna Jag trivs bäst i öppna landskap – på soffan och titta på vågorna
känns väldigt avlägsen dröm ännu. Men nu är det ljusets tid iallafall!
Oundvikligen kommer sommar. Troligen snabbare än man tror.
På kvällen var vi på isen och gå. Det blåste ordentligt ännu, det var jobbigt att gå, fötterna sjönk i snön, hunden
trivdes inte heller. Men vackert var det.
Nu är vi igen framför en hel ny vecka, våren är här!
