Tätä näkyä talvella kaipasin niin että oli vähän vaikeaa kestää märkä, kylmä ja pimeä vuodenaika.
Nyt tämä ihana aika on tässä, ojanpientareet laulavat suven ylistyslaulua.
Hyttyset myöskin aika isolla äänellä korvanjuuressa kun heinikossa kyykistelee.
Ah, suvi on ihanaa aikaa.
Kyllä kaupunki on kaunis alkukesän iltana. Pääskyset katujen yllä, ihana vihreys ja auringon kultaamat rakennukset.
Folkhälsanin naisten kanssa käytiin syömässä Rojassa, hieno paikka ja hyvää ruokaa. Kaikki olivat tyytyväisiä.
Meillä alkaa olla kakut kohta syöty, onnellisesti meni, kaikkea oli riittävästi ja ylikin jäi.
Sunnuntai-ilta, meillä tuoksuu ruusuilta, olo on väsynyt, iloinen, haikea, itkuun valmis, kiitollinen eli pikkuisen sekava.
Juhlassa en voinut laulaa suvivirttä, itketti niin.
Kun ylioppilaat saivat luvan painaa lakin päähänsä, minä sitä kyynelten läpi katselin.
Vähän yllätti. En ole tähän mennessä juhlissa ratkennut. Nyt sitä ei estänyt mikään.
Ehkä se on tämä viimeinen koulun juhla, molemmat on nyt konfirmoitu ja lakitettu.
Our work here is done. Vähän niin kuin.
Minun pikkuinen tyttöni. Minun rakkaat mussukat. Alan taas itkeä.
Ratkesin aamulla itkemään kun näin hirmu surullisen kissavideon. Voi elämä. Koira tuli minua lohduttamaan. Mamma sekoaa.
Ehkä osasyynä on koko viikon juhlavalmistelut ja siihen päälle kahden työpäivän verran kakuntekoa.
Kiitollinen, siunattu, onnellinen.
Tästä perheestä, tästä hetkestä.
En helg av fest, tårar, glädje, skratt, rosor, gåvor och tårtor.
En härlig festhelg.
Jag kunde inte sjunga Den blomstertid nu kommer. Jag grät.
När studenterna fick lov att lägg på mössan, tårar kom.
Min söta lilla flicka. Mina fina barn. Gråter.
Såg i misstag en väldigt sorgligt kattvideo i morse. Storgrät. Hunden kom o tyckte synd om mig.
Alltså, vad är det som händer.
Kanske det är för att båda barn är nu konfirmerad och fått vita mössan.
Our jobb here is done, liksom.
Kanske jag har ändå stressat och jobbat lite väl mycket inför festen.
I alla fall. Tårar och glädje, om vartannat, hela helgen.
Tacksam, välsignad, lycklig.
Av min familj, av livet just nu.
Huh huh, tämä on näitä päiviä kun illalla jalkoja särkee, pää on tyhjä ajatuksista mutta mieli on hyvä.
Juhlajääkaappi on täyttynyt kakuista pitkin päivää, porukalla siivottu talo jo kohta juhlakunnossa.
Nyt huilataan yön yli ja huomenna jatketaan.
Juhlat ovat ihana asia. Ja tavallinen arki myös…
Nyt se on varmaa, meillä juhlitaan kesäkuun ensimmäinen päivä ylioppilasta!
Kolmen vuoden urakka on nyt ohi, onnellinen päivä!
Kaivoin oman lakkini esiin, olen selkeästi kasvattanut henkistä PÄÄomaa koska lakki kiristi epämiellyttävästi otsaa.
Juhlasuunnitelmia on toki hieman tehty, mutta nyt voi alkaa ottaa tosissaan.
Suvivirsi soi kohta meillä viimeisissä kevätjuhlissa.
Ihmeellinen elämä.
Radiossa soi Eläköön elämä ja yö, Sonja Lumpeen euroviisulaulu ja minä mietin että jos karaoke laulaisi niin tässäpä oiva kipale! Euroviisut lauletaan samana iltana/yönä kuin Yövaellus eli jäävät katsomatta taas. Eipä haittaa, sillä enää muutamia vaeltajia mahtuu mukaan, eli melkein neljäsataa on tulossa mukaan taas! Nöyrän iloinen tunnelma vallitsee viimeisissä palavereissa, onpa hienoa että tapahtuma on kiinnostanut taas niin montaa.
Kävin puutarhalla jo. Katselemassa vain. Vaan niin vain on terassilla jo läjä odottamassa istuttajaa tai minun tapauksessa ruukkuun laittajaa.
Näissähän on jo multa mukana, niin että kastelua vaan tarvitsee ja sitäkin kuulemma vähän vain.
Ulkona vihmoo vettä ja sauna on kohta valmis, ai että ihanaa.
Mukavaa äitienpäiväviikonloppua!
Takapakkia tuli. Kauttaaltaan valkoinen maisema eilen sapetti sen verran että päätin olla ottamatta kuvaakaan.
Tänään luovuin kuvalakosta, luotin jälleen että kevät hoitaa asian ja aurinko sulattikin tiet ajokuntoon puoleen päivään mennessä. Sitä ennen muuten ajoi lumiaura meidän kylätien!!
Kevät on ihana ja kamala. Tottakai.
Mahtava kontrasti tulee koivujen hiirenkorvista, parinkymmenen sentin lumipeitosta ja mielettömästä auringonpaisteesta.
Ajattelin että ainakin punkkivapaa päivä, ja olihan se.
Ei meillä ihan tavattomasti ole punkkejakaan ollut mutta enemmän kuin viime vuonna.
Huomenna ajelen äidin kanssa sukulaisia tapaamaan Pohjois-Pohjanmaalle!
Kiva päivä tulossa, nyt kun kesärenkailla taas tohtii ajella.
Alldeles för vit blev det igår. Surt.
Men idag kom solen och vägarna var körbara efter att plogbilen (!!) var här.
Våren alltså, den är ju ljuvlig och påfrestande.
Åtminstone har vi fått en paus från fästingar två dagar nu. Inte att vi har haft katastrof läge, men värre än ifjol.
Imorgon kör vi med mamma till Norra Österbotten och träffa släkten, det ska bli roligt!
Specielt när man nu vågar köra med sommarringar igen.
Auringonlaskut ovat tällä viikolla olleet aikamoisia, punaista aurinkoa on saatu ihailla.
Tämän näkymän kävin itse kuvaamassa viikolla. Samalla reissulla taidettiin saada kyytiin kunnon joukko punkkeja. Niitä nypittiin Tinkasta irti seuraavana päivänä. Ehtivät juuri ennen kuin laitettiin punkkipanta. Toivottavasti panta alkaa tehoamaan yhtä hyvin kuin viime kesänä.
Eilinen parinkymmenen asteen lämpö on täällä meillä mennyttä.
Pohjoistuuli on keväisen navakkaa. Keväiseen tyyliin tuli heti aliarvioitua vaatteiden tarve lenkille ja hampaat kalisten sai pistellä menemään.
Niin hujahti pääsiäinen, ihanat ilmat ja paljon ehdittiin.
Haravoitiin mökillä ja aikas paljon pihatöitä tehtiin kotonakin. Niitähän riittää kun piha on kaaoksen vallassa isojen puiden kaadon jälkeen.
Tämä viikko onkin kokousten viikko ja loppuviikosta tavataan ”vanhalla” ystäväporukalla.
Mukavaa viikkoa!
Pääsiäispäivä!
Pääsiäisen juustokakku on tehty, aivan perus sitruunainen juustokakku ja koristeltu suurella ilolla.
Kivat värit tuli. Ja hyvää on.
Paastonaika meni jotakuinkin mukavasti, en pystynyt absolutismiin makean suhteen, mutta jarrutin ainakin löperöä mättämistä.
Sain luettua kirjaa koska muistin joka ilta sohvalla että oli puhe sitä surffailua iltamyöhällä vähentää.
Ehkä lievä epäonnistumisen tunne antaa sopivaa potkua jatkaa herkuttelun kanssa tällä linjalla!
Pääsiäinenhän on epäonnistujien juhla! Siitä käytiin kirkossa iloitsemassa tänään, ja kirkko oli miltei täynnä.
Hyvää pääsiäistä!
Påskdagen!
Påskbakelsen blev en citronostkaka med glada färger. Gott som vanligt för att gjort med min sedvanliga recept.
Fastetiden gick ungefär som väntat, kunde inte riktig vara utan godsaker men kunde ändå bromsa ner lite av den sorglösa ätandet av allt gott.
Läste bok nästan varje dag för att på kvällen kom jag ihåg på soffan om det där med slösufrandet.
Också tänker jag att när man lyckades inte riktigt så kanske den aningen dåligt samvete får en att fortsätta med bättre vanor.
Men påsken är ju en fest för alla som misslyckas. Dvs en fest för alla oss.
Idag var vi i kyrkan och firade just påskens glädjebud med en nästan full kyrka!
Ha en härlig påsktid!
