Terveys

Jäsenkorjausta

 

Kuvaruuhka on purettu ja nyt voi keskittyä muihin töihin vähän rauhallisemmin.
Tänään olen ollut kalevalaisella jäsenkorjaajalla selkäni kanssa. Hyvä kokemus kaiken kaikkiaan. Lokakuusta asti on ruoto reistaillut ja jäykkää on ollut meno. Nyt selvisi lisää mikä siellä puristaa ja saatiin taas ryhtiä suoristettua.
On otettava vähän rauhallisemmin nyt pari päivää ja kuulosteltava mitä kroppa sanoo.
Rauhallinen kävelylenkki raikkaassa talvisäässä koiran kanssa on nytkin nautinto. Välillä savunhaju osuu nenään ja lumihiutaleet kutittelevat nenänpäätä. Joulukorttitalkoot onkin sitten seuraava homma.

 

 

 

 

Nu har jag klarat av bildmassor efter helgens fotograferingen och man kan pusta av lite. Att jobba med lugnare takt passar utmärkt just nu. Idag har jag besökt hos en kalevalainen jäsenkorjaaja (vet inte vad det är på svenska). En bra upplevelse! Ryggen har ju varit mer eller mindre sjuk sen oktober och det var bra att höra var allt problemet ligger. Nu är jag lite rakare igen och det känns redan bra.
Det gäller att det lugnt några dagar. Njuter av lugna promenader med hunden ute i det friska vinterväder. Emellanåt doftar det rök och snöflingorna kittlar på näsan. Skönt!
Nu, julkort talko igång!

 

Jäsenkorjausta Read More »

Liikkeelle

Kuvien editointia, tarjouspyyntöihin vastaamista, kirjanpitojuttuja, kotisivujen suunnittelua, siinäpä niitä alkuvuoden hommia.
Joita saan onnekseni kotikonttorissa tehdä.
Kuvaan Wilma lainasi kuulokkeitaan, en käytä kuulokkeita edes lenkillä. Mikä siinäkin on, ei opi millään laittamaan musiikkia korviin lenkille.
Vuoden ensimmäinen jumppa, kuntopiiritreenit, alkoivat eilen. Kuinka niitä olen kaivannut!
Vieressä kanssani hikoili hymyssä suin nuori äiti joka sanoi yli kaiken yläasteella kuntopiiriä inhonneensa. Nyt on maanantain odotetuin hetki!
Minusta se on niin mahtavaa! Joka kerta kun tapaan ihmisen joka on löytänyt liikunnan ilon tekee mieli huutaa hurraa.
Liikkuminen on minulle hyvinvointia, melkein eniten siitä hyötyy mieli. Paikallaan ollessa mieli alkaa nuupottaa, hikinen liikunta kirkastaa mielen kuin aurinko pilvien välistä pilkistäisi!

 

 

 

 

Lyckliga jag som får jobba i hemmakontoret, redigera bilder, planera hemsidor, skicka offert, planera bokföring, fakturera. Det står i schemat denna vecka. På riktigt kalender, jag föredrar en pappersversion när det gäller kalendrar. Tydligare tycker jag.
Headphones är Wilmas, jag använder typ aldrig. Inte ens på länk.
Igår startade cirkelträning, som jag har väntat! Bredvid mig tränade en ung mamma som skrattade att cirkelträning var överlägset värst vad hon visste på högstadiet. Nu är det måndagskvällens bästa stund!
Det är bara fantastiskt! Varje gång jag hör att någon har hittat ett roligt sätt att röra på sig vill jag ropa hurra. Att röra på sig är lika med att må bra för mig. Nästan så att mest påverkar det hur man mår psykiskt. En svettig motions känns om solen som tittat fram efter molniga dagar!

 

 

 

Liikkeelle Read More »

Aurinkoa keskellä viikkoa

IMG_0011 copy

Mummolan reissu keskellä viikkoa kuuluu syyslomaan.
Nyt käytiin samalla vielä pitkästä aikaa Kärkkäisellä, Ylivieskan ostosparatiisissa.
Syyslomaan tuntuu kuuluvan jo toisena vuonna peräkkäin surua.
Viime vuonna menehtyi appeni yllättäen, nyt mielen vetää apeaksi isotätini sairaus, joka näyttää vieneen voiton. Ajatukset ovat siellä, hänen perheensä luona.
Iloa tuo auringonpaiste, lenkkeily ja perheen kanssa puuhailu.
Eilen tasapainoa kuntoilun suhteen pidettiin yllä tilaamalla pitsat hyvän lenkin jälkeen.
Tänään lenkin jälkeen Wilma teki amerikkalaisia pannukakkuja jälkkäriksi.
Pitäkäähän huolta toisistanne! <3


IMG_0021

En kortvisit hos mommos hör till höstlov vid oss.
Liksom besök till Kärkkäinen i Ylivieska.

Sorgen tycks också höra till höstlovet andra år i rad.
Ifjol avled min svärfar helt oväntad, i år är man så ledsen för mammas moster som kämpat så länge med sin sjukdom. Nu verkar det att det har vunnit.
Glädje får man av motion och familjen.
Vi har balanserat utmärkt motion och kost. Igår efter en fin länk beställde vi pizza. Idag efter löpning lagade Wilma pannkakor till efterrätt. Vi njuter av livet.
Ta hand om varandra ni med! <3


IMG_0025 IMG_0030

Aurinkoa keskellä viikkoa Read More »

Kampanjointia

 

IMG_7528

Kuten ehkä tiedättekin, olen innokas Folkhälsan aktiivi.
Folkhälsan on upea järjestö joka monitahoisella toiminnallaan pyrkii nostamaan ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Yksi osa tätä toimintaa on mahtavat kuntokampanjat. Tässä alla mietteitäni juuri päättyneestä Hälsostegen, (askelmittari mukana 30 pv, tavoitteena 10 000 askelta/pv) kampanjasta.
Aina ei voi onnistua sataprosenttisesti. :)

Olen kova kuntokampanja-fani. Varsinkin tykkään Hälsostegen-kampanjasta.
Pyritään päivittäin saamaan 10 000 askelta kasaan lokakuun ajan.
Mahtavaa, intoa täynnä ennen starttia,
tämän nyt pitäisi onnistua kun vähän pinnistää?

Heti kärkeen sattuu olemaan flunssassa, käsittää ettei ihan parhaaseen voi pystyä aluksi. Jokainen askel on tärkeä, siitä kun laskee varpaat lattialle aamulla, siihen asti kun tyytyväisenä vetää untuvatäkin leukaan asti illalla.

Sitten tulee arki vastaan. On kiire, sataa vettä, tulee muita tekosyitä, eikä mittari laula. Päivät kuluvat ja lukemat näyttävät 4965, 8102, 6552… Menee viikko. Alkaa rasittaa. Kuka helkutti keksi että se on just 10 000 askelta??
Lataus lässähtää. Luuseri.
Mitä ihmettä? Tykkään ihan hirveästi liikkua. Haluan pysyä kunnossa,
haluan kerätä askelia, olla aktiivinen ja olla hyvänä esimerkkinä. Kävelen extraa kun pitää töissä kopioida, käyn pikkulenkin lounalla, ramppaan paikallani taukohuoneessa.

Mutta kun yhdeksän jälkeen illalla pitäisi vielä käydä pikku kävelylenkki, tai rampata sohvan vieressä puuttuvat askeleet – se ei onnistu. Luuseri.
Luovuttaakaan ei pysty. Peevelin mittaria ei voi jättää yöpöydälle.
Sitten, tulee se päivä kun lukemat pomppaavat, 13 010 askelta!
Luuserifiilikset katoavat.
Tunnelin päässä alkaa näkyä valoa. Alkaa tuntea itsensä taas – aikuiseksi?
Sillä ketä vastaan tässä kisataan? No itseään.

Enää ei synkkänä suunnittele miten mittari vahingossa tippuu vessanpönttöön, tai uhkaa heittää kapinetta seinään kun illalla klo 22 lukemat näyttävät 8202.
Ei, nyt saan taas langanpäästä kiinni ja tallustelen kiivailematta kohti maalia.

Tykkään vieläkin kuntokampanjoista, tässä en vain saavuttanut sitä mitä halusin.
En saanut 300 000 askelta, sain 245494 askelta.
Siihen pitää olla tyytyväinen! :)

 

IMG_7534

När gubben inte hoppar

Motionskampanjer, jag tycker innerligt om motionskampanjer. Man förbereder sig, man är pepp som tusan, nu minsann ska vi gå så stegmätaren går het 30 dagar i rad.
Första dagen kommer, man förstår att det kan inte ännu gå på bästa sätt,
för att man är förkyld.

Nå jaa, alla steg räknas, från stunden när fötterna landar på golvet på morgonen tills dom nöjda försvinner under duntäcket på kvällen.
Sen kommer dagarna fulla med program, regniga dagar, dagarna man har ytterst svårt att förklara VARFÖR mätaren inte visar dom magiska 10 000 steg?
Hur svårt kan det vara liksom?

Flera dagar går med siffrorna 4965, 8102, 6552… En vecka går.
Då blir det kämpigt. Vem har hittat på att det ska vara 10 000 steg??
Med sittande arbete, för långt att cykla eller gå dit,
börjar man känna sig som – en looser.

Jag älskar ju att motionera. Jag går extra steg när jag kopierar,
tar en runda på lunchen, samlar extra steg på alla sätt. Jag vill ju få steg,
hålla mig i form, vara aktiv.
Men att efter klockan nio på kvällen ännu gå ut på en extra runda, eller trampa på stället bredvid soffan lyckas inte. Det lyckas inte. Looser.
Men det går inte att ge upp. Nep, mätarjäveln sitter som limmat fast vid byxkaveln och sen, sen kommer en dag när gubben hoppar, 13 010 steg!
Jag är ingen looser!

Man ser ljuset i ändan av tunneln. Man är lite mera som – vuxen. Vem tävlar man egentligen med? Ja – sig själv.
Man vill inte mera i misstag låta gubben falla i wc-byttan eller kasta
manicken i väggen när det bara visar 8202 steg kl 22 på kvällen.

Nej, man andas lugnt och fortsätter att kämpa, nu med glädje.
Kanske man till o med fortsätter med mätaren efter kampanjen.
Jag tycker ännu om motionskampanjer, det är väl som med allt i livet,
det går upp och det går ner.
Jag nådde inte målet, 300 000 steg, det blev 245494 steg.
Det blev så här i år, vackert så! :)

 

IMG_7536

Kampanjointia Read More »

Suunnitelmia

Tänään on koko flunssan torjunta-arsenaali käytössä.
(Sinkkiä, granaattiomenamehua, inkivääriteetä, d-vitamiiniä, valkosipulia) :)
Huomenna olisi tarkoitus laittaa numerolappu hakaneuloilla takkiin kiinni ja juosta Kokkola City Run. Maanantainen alaselkäkramppi ja flunssapöpö taitavat sen juoksemisen muuttaa kävelyksi. Tai jos oikein huonosti käy niin kotihommiksi.
Viikonloppuna saan kuvata ylioppilas/valmistujaiskuvia! :)
Ja äitienpäiväkin olisi sunnuntaina.
Lisää teetä.

En kamp mot förkylningen pågår här.
(Sink, granatäppeljuice, d-vitamin, ingefärate, vitlök.) :)
Imorgon vore det dags att fästa nummerlappen och springa Kokkola City Run.
Måndagens ryggkramp och förkylningsbobbor kan ändra ännu den saken.
Kanske går man istället. I värsta fall sitter man hemma i soffan.
I helgen blir det student/examen fotografering! :)
Och morsdagen på söndagen.
Nu, mera te.

Suunnitelmia Read More »

Smakprov

Testailen tässä itselleni eksoottisia hedelmiä.
Eilen viikuna (aika mauton), tänään granaattiomena, erittäin hyvää!
Ja kuulemma äärimmäisen terveellistä.
Ostinpa tuossa granaattiomena mehuakin, joka olen siemaillut nyt desin verran päivässä. Ei ole päikkäreitä tarvinnut illalla ottaa, nuha ei vielä ole poistunut, mutta hyvää vauhtia paranee. Tämmöinen terveyskokeilu on niin jännää!
Taatelit seuraavaksi.
Huomenna, haitaria, kirkkoa ja vauvavisiitti! :)

Här testas det eksotiska frukter (för mig eksotiska).
Igår fikon (rätt smaklös), idag granatäpple, jättegott!
Och hur hälsosam som hellst har jag hört.
Jag köpte även granatäppel juice (ekologisk), som jag har druckit en liten kaffekopp per dag. Har inte behövt ta den sedvanliga tuppluren på kvällarna. Intressant.
Jag tycker såna här hälsoexperimenter är jätteroliga! :)
Näst, dadlar.
Imorgon blir det dragspelsmusik, kyrka och babybesök!

Smakprov Read More »

Pakkasta

Kun +5 asteesta loikataan -15 asteeseen
niin nenä loistaa melko punaisena kotiin tullessa!
Ihanan valoisaa kumminkin ja raikasta. :)
Viikko on aloitettu jumpan rakentelun ja iltapäiväkerhon merkeissä.
Miten se jumpan kokoaminen onkin välillä niin ankaraa touhua, kaiketi harrastelijan puuhailu on työläämpää. Tottahan siitä palkinnon saa jo tehdessään, kroppa liikkuu ja nuppi pähkäilee, parasta silti kun saa porukalla hien irti musiikin tahtiin!

Näsan lyser rätt så röd efter
en rask promenad i -15 grader, när man just har haft +5!

Men redan är det ljusare och minnsann frisk luft. :)
Veckan har sparkats igång med eftis och på förmiddagen har jag jobbat ihop en ny jumppaprogram. Redan nu motion för kroppen och knoppen.
En ganska så krävande uppgift för en amatör, tycker jag.
Väntar dock ivrigt för att få jumppa loss svetten i glad sällskap med musik på bakgrunden!

Pakkasta Read More »

Aavistus

Leppäpuun oksa vihertää hienosti, mutta onkin kuistin ikkunalla maljakossa. :)
Koivikko on vielä paljas, vain aavistus tulevasta lehtien suhinasta.
Tänään jouduin naprapaatin käsittelyyn. Tai no pääsin. Niska ja hartiajumitus saavat sormenpäät tunnottomiksi, että vau. Kivempi näin, pehmeämmät niskat ja hyvät venytysliikkeet kotitehtävänä. Nyt venytellään like never before!

Ganska stora blad redan, men dessa blad vistas nog inomhus.
Men snart ser det lika ut på riktigt!

Idag hamnade jag på naprapathens bord. Nå ja, hamnade o hamnade, det var väl jättebra att jag for. Ingen rolig sak när axlarna/nackan är så styv att fingrarna domnar.
Så att mycket bättre nu, med mjukare musklar och en bunt effektiva strechings rörelser att jobba med.

Nu ska det minnsann strechas! :)

Aavistus Read More »

Arkea ja juhlaa

Eilen oli viimeinkin vuorossa kahvit ystävän kanssa. Kiitos A! Ensinnäkin oli löytänyt ihkun kortin! ;) Tarvittiin taas kahvia, herkkua ja keittiöpsykologiaa!
Ja näitä kaikkiahan meiltä löytyy. :)
Voiko arki-iltaa paremmin viettää kuin nauramalla, itkemällä ja maailmaa parantamalla?
No sen itkemisen voisi tietysti jättää, mutta useimmiten sitä tarvitaan ja kaksin se ei ole lohdutonta, päinvastoin.
Tämän illan voisi kyllä paremmin viettää kuin niistämällä, teetä hörppimällä ja nokosia ottamalla. Esim jumpata mahtavien daamien kanssa.. Huoh.
Täytyy nyt vaan niistää niistämiset ja suoristaa ruoto. Vähän venytellen edetä kohti illan Mentalist jaksoa. Juu, näin tehdään. :)

Igår var det äntligen dags att tillbringa kvällen med vännen. Tack A för ditt sällskap!
Och vilken fin kort jag fick. ;)

Igen var det kaffe, bakverk och köksbord psykologi i agendan.
Finns det något bättre sätt att tillbringa vardagskväll än i vännens sällskap. Skratt, tårar och prat. Tårar behövs ju inte alltid, men om de kommer så är det så mycket lättare att ta dom tillsammans.
Denna kväll kunde man verkiligen göra bättre än att snyta, dricka te och ta tupplur efter en annan. Tex jumppa med härliga damer.. Suck.
Nå man ska snyta färdigt, strecha lite och gå sakta mot kvällens Mentalist.
Det ska man göra. :)

Arkea ja juhlaa Read More »

Liputuspäivä

Eilen meinasin jo volttia heittää, kun flunssa tuntui ikäänkuin -väistyneen.
Aamulla voltin heittoon ei niinkään enää ollut syytä.
Pakko oli perua jumppa (voi että se tympii..) kun nenä on turvoksissa ja jokatoisella askeleella saa niistää.
Tympii senkin takia kun nuha nyt ei ole taudista kauhein. Jaksaako aina valittaa.
Eli kun yrittää olla parempi ihminen niin tulee tuplaharmitus.
Tai, kannattako näin nuppi turvoksissa analysoida, edes naisen logiikalla.
Hengitetään syvään.
Siis olin tänään tuuraamassa iltapäiväkerhossa ja meillä oli niin kivaa!
Välienselvittelyä ja tavanomaista ei saa tehdä noin-ojennusta minimaalisesti.
Iloista keskustelua ihanien ihmisalkujen kanssa. Ja piirrettiin.
Nyt, lisää inkiväärijuomaa, hunajaa ja sipuleita, sipuleita!
Peskää käsiä ja syökää vitamiineja! :)

Man ska inte ropa hej, innan man är över bäcken, säger man.
Igår var det mycket nära till att jag ropade hej!
På morgonen, not so much.
Med täppt näsa och värkande huvud gick jag omkring och frågade vad? Vad är det här?
Man blir så besviken (ingen jumppa, suck) inte bara till själva flunssan, också på sig själv. För det finns liksom värre än att vara snuvig. Eller?
Ja nå det 
lönar sig inte att vara så analytiskt när
man har näsdukar i alla fickor och mynthon pastill i munnen stup i kvarten. Så.
Man tar en djup andetag.
För att, idag var jag i Öja eftis, och det gick så bra!
Minimalt med ”nej gör inte så” och ”ja men i eftis är vi alla kompisar med varandra” och många trevliga pratstunder med söta små människor.
O så ritade vi en hel del.
Nu, mera ingefäradryck, honung, lökar och mera lökar.
Tvätta nogat händerna hör ni och ät vitaminer!
:)

Liputuspäivä Read More »