Lemmikit

Årets sista söndag

 

Vuoden toiseksi viimeinen päivä on aloitettu yhtäältä laiskasti, nukuttiin myöhään, toisaalta reippaasti, tehtiin puolentoista tunnin metsälenkki koiran kanssa heti aamupalan jälkeen. Ja siitä iso osa umpimetsässä, ei että vihaan semmoista tarpomista, mutta kyllä polku on ihana kun jorpakosta pääsee ulos. Öjan luontopolku on täydessä käytössä vaikka on talvi, se on mahtavaa!
Meidän lähilammella oli luistelujälkiä ja latu kiersi ympäri. Luonto on lähellä ja siellä viihdytään.
Jos jotain nyt ihan pikkuisen voisi pyytää, niin lunta, please.

 

 

Årets näst sista dag har börjat på ett fint sätt. Vi vaknade sent, men efter det tog vi en och en halvtimmes skogslänk med hunden. En stor del av den vandrade vi utanför stigen, uh det hatar jag. Men oj vad vandringsleden är skön efter man kommer tillbaks till den. Öja vandringsled är i full bruk fast mitt i vinter. Så härligt! Vår närmaste pott, Eidsflagan har fått is över sig, en skidspår går runt och ena kanten han man åkt skridsko på den. Naturen är nära är man trivs i den. Om man kunde önska något, så är det snö, lite mera snö tack!

 

Årets sista söndag Read More »

Hundfotografering

 

Sylvi ja Väinö kuvattiin marraskuun auringossa. Maisema ei olisi voinut parempaa taustaa meille tarjota. Kaverukset olivat omassa elementissään ja painoivat luodinnopeudella ympäri mökkitonttia mutta saatiinpa silti näin monta hetkeä pysäytettyä kuviin.
Siinä on jotain mahtavaa kun näkee kuinka koirat nauttivat vapaudesta ja toistensa seurasta.
Sen ilon he auliisti meille jakavat.
Kiitos Tiina tästä mukavasta kuvaushetkestä!

 

 

 

November dag och landskapet kunde inte ha varit mera perfekt för oss när Sylvi och Väinö fotades.
Så vackert! Fina och glada hundar som sprang runt snabbt som tusan och njöt. Men vi lyckades fånga ändå lugnet i bilderna.
Man blir ju så glad att se när de fyrabenta riktigt njuter av livet, den glädjen delar de med oss gärna. 

Tack Tiina för en trevlig stund vid stranden!

 

 

 

Aitiorannan Trausti Tarragon eli Väinö sai Suomen muotovalion arvon 29.6.2018.

 

Sylvikin (Kertalaakin Vihreä Kuula) kävi kesällä kolmessa näyttelyssä ja joka kerta tuli erinomainen.

 

Hundfotografering Read More »

Soligt

 

Vielä tänäänkin saatiin aurinkoa, tämä on jo ihmeellistä!
Ihanampi juttu, koska oli Sylvin ja Väinön kuvauspäivä. Tässä pari maistiaista jo, kuvamäärä on huomattava joten jatkoa seuraa. Kauniisti siinä poseerataan iltapäivän viimeisten auringonsäteiden aikaan. Vauhtia ei puuttunut tästäkään kuvaus sessiosta, mutta sehän nyt kuuluu asiaan.
Nyt on syöty noutopitsat (!) Pihlajan Pitsatalosta, käyty pitkällä iltalenkillä pimeässä metsässä ja odotellaan saunan lämpiämistä takan loisteessa.
Kahden otsalampun ja täysikuun voimin pimeä metsä ei ollut ihan niin vastenmielinen kuin arvelin, itseasiassa oikein kiva lenkki siitä tuli.
Ja ne jouluvalot on laitettu ulos nyt!

 

 

 

Det var soligt även idag! Underbart helt enkelt. Dessutom passade det utmärkt för att idag var det Väinös och Sylvis fotodag.
Här kommer några bild, det finns massor av bilder så mera bilder kommer senare.
Så här fint sitter dom på bryggan, men fart var det inte brist om på vårt photo shoot precis som de ska vara med hundisar som trivs att vara tillsammans.
Nu sitter vi framför brasan och väntar att bastun blir varm. Efter pizza (take away pizza från Pihlajan Pitsatalo, nam) och lång promenad i mörka skogen blir det skönt med bastubad. Det var annars inte alls så hemskt i den mörka skogen när vi hade var sin pannlampa och fulmån lyste på himmeln.

Rent av fint var det. 

 

 

Soligt Read More »

Kesätuulta

 

Meidän ihana Saara!
Kameraa en saanut esille kuin kerran koko visiitin aikana! Koiran kanssa sählääminen vei energiaa. Tinka on päässyt vain harvoin mummulle, nähnyt tyttöjä vielä harvemmin ja sitten tuli vielä Papu samaan taloon. Koiratytöt eivät aivan päässeet samalle aaltopituudelle, mutta hyvin meni siltikin. Automatkat ovat kyllä jotain ihan hirveää.
Toivon sydämestäni että matkapahoinvointi joskus hellittää Tinkasta. Siihen asti toivon ettei yksin tarvitse tehdä yhtään näin pitkää matkaa.
Tänään on kuin kesä olisi tullut sanomaan hei hei lämpimällä halauksella.
Käsittämättömän ihana ilma, tuoksuva metsä ja pehmeä tuuli.
Tästä lähdetään taas uuteen viikkoon.

 

 

 

Vår söta Saara!
Kameran blev kvar i väskan nästan under hela besök, jag är lite förvånad hur mycket energi det tog att ha hunden med hos mommos.
Visserligen har Tinka varit där sällan, sett flickorna ännu färre gånger och sen kom ännu Papu hunden på köpet. 

Hundarna kom inte riktigt överens, men klarade sig ändå rätt så bra.
Bilresan klarade vi nog inte så bra. Tinka är så åksjuk. Jag hoppas innerligt att hon växer nångång över det, till det händer önskar jag att inte behöva resa ensam med henne långa streckor. 
Under bilresan tänkte jag att jahap nu när man skulle ha det maximum lätt utan barn har man en hund att stressa över…
Nåja, så är livet. 
Idag har vi fått glädjas över finaste väder. Som sommaren skulle ha kommit och gett en varm kram, vi syns nästa år!
Nu går vi mot en ny vecka. 
Ha det gott!

 

Kesätuulta Read More »

Blåbärstider

 

 

Mustikanpoiminta on vähän hauskempaa kun vieressä marjoja syö innokas sheltti.
Onneksi Tinkassa on säkäkorkeutta sen verran että pääsee hyvin loikkimaan mättäiden yli.
Aivan parasta elokuuta tänään, aurinkoista, tuulista ja lämmintä.
Tietysti kuvista voidaan päätellä että kenellä se marjapoimuri oli mukana ja kenellä kamera…
Puolustuksekseni voin sanoa että meillä on mustikkapaikka niin lähellä että voidaan pistäytyä hakemassa vähän useammin putsattavaa ja mies kerta halusi poimia. :D
Joka ilta on syöty jogurtin kanssa tuoreita mustikoita ja aamulla puuron kanssa.
Luksusta.

 

 

 

Det är nog roligare att blocka blåbär när man har sällskap av en ivrig sheltie.
Tur är att Tinka är så pass stor att hon har lätt att hoppa och springa i skogen. Idag har augusti bjudit sitt bästa, soligt, blåsigt och varmt. I bilderna syns vem var det som plockade idag och vem fotade. Nog har jag plockat lite lite själv också. Men men, då mannen vill plocka och skogen är alldeles i närheten så vad är jag att hindra honom.. :D
Varje kväll har vi ätit färska blåbär med jogurt, det är lyx det.

 

 

Blåbärstider Read More »

Talvi jatkuu

 

Jäälle aurattu tie, kovaksi tallautuneet moottorikelkan jäljet ovat muisto vain. Lumen tulo jatkuu ja tarpominen pehmeässä lumessa on hikistä hommaa. Nelijalkaiset eivät valita ja kotona väsyttää makeasti. Kevään tulon voi päätellä siitä että kelloja käännettiin ja aurinko on jo korkealla.
Lyhyt lenkki jäällä ja kaakaokupilliset Brygganin terassilla tuulen suojassa.
Aurinko lämmitti sen mitä ehti ennen kuin meni pilveen.
Pakko sen kevään on joskus tulla, lohtuna on ainakin se että on kaunista!

 

 

 

De fina hårda snöskoterspår och plogade vägen på isen är borta. Istället har man massor av snö och några mjuka spår.
Svettigt värre att ta sig framåt, de fyrbenta klagar inte och oj vad skönt en liten hund sover efter en tur på isen.

En kort länk i det mjuka snön, en kopp kakao på bryggan i solen, härligt ändå. 
Vi måste ju tro på våren fast det verkar vara väldigt länge till det. Åtminstone har vi vackert!

 

 

 

Talvi jatkuu Read More »

Leinikki

 

Hiihtolomaviikon kunniaksi käytiin naapurikaupungissa syömässä ja tietenkin Sundin puutarhalta hakemassa kukkia.
Joka kertaa hauskaa. Nyt löysin leinikin (pinkki ja valkoinen) ruukkukasvina! Mukava yllätys minulle.
Kimpun ostin myös, tietenkin.
Jäätävät ilmat ja flunssa ovat pitäneet lenkit lyhyenä edelleen. Silti ollaan päästy vähän jäälle ja metsään lenkille. Kokonaan koiran ansiota voi kyllä sanoa. En olisi varmasti rampannut metsäpolkua pitkin tai jäällä pieniä lenkkejä 2-3 per päivä ilman karvapalloa.
Eli vaikka se ottaakin (tänään pissa & kakkahätä tuli klo 4.30..) niin kyllä se antaakin.
Pureminen on hellittänyt tosi hienosti ja tottelee ainakin kun herkkupaloja naaman edessä heiluttaa.
Vähän kerrallaan ja toivoa on.

 

 

 

Sportlovsveckan till ära tog vi en sväng till grannstaden igår. Vi åt gott och naturligtvis skulle jag till Sunds trädgård. Alltid lika roligt, denna gång hittade jag ranunkler som krukväxt, två färg tog jag. Helt superfina. Och en bukett förstås.
Man blir så glad.

Det är iskallt och förkylningen har inte släppt ännu så utevistelser har varit korta. Men många, tack vare hunden. Aldrig att jag utan hårbollen skulle jag farit ut så här många gånger. Så visst är det givande att vara hundägare. Kl 4.30 på morgonen känns det dock inte alls så givande när lillevän ska ut… Men hon biter inte alls så mycket mera och även lyder oftare och oftare. Det hjälper naturligtvis om det lovas något gott att tugga ifall vi bestämmer att lyda. Men det finns hopp! 

 

Leinikki Read More »

Pipoa syvemmälle

 

Viikonlopun liikunnat tehtiin lämpimästi pukeutuneena joko metsässä moottorikelkan jälkiä pitkin tai jäällä kelkan jälkiä pitkin. Lyhyesti tarkenee pihalla ihmiset ja eläimet. Yhtä kylmää on vielä tulossa, ei auta kuin vetää pipoa syvemmälle ja nauttia valosta!

 

 

Pipoa syvemmälle Read More »

Mammaledig

 

Elämä koiranpennun kanssa on yllättänyt tänäänkin. Olotila on muistuttanut hämmentävän paljon lasten vauva-aikoja..
Niitä jota en kovasti ikinä ole kaivannut. Jäätiin kahdestaan kotiin Tinkan kanssa kun muu perhe lähti töihin ja kouluun. Tämä aiheutti melkoisen kaipausreaktion. Ulvontaa ja vinkumista aamupäivällä riitti kaikista tempuista huolimatta. Mutta sen asian tasoitti piiiitkät päiväunet.
Joiden aikana ehdin seisoskella vieressä ja odottaa että heräisi ja päästäisiin ulos kameran kanssa.
Ja noin muuten olen saanut hyvin vähän aikaan.
Silti tämä on niin kivaa.

 

 

Livet med valp har överraskat mig idag, igen. Vi har varit på tumis med Tinka idag och efter familjen hade försvunnit sina håll, protesterade Tinka rätt så kraftigt och rätt så länge… Men när det lättade till tog hon en jääättelång tuplur. Under tiden hann jag stå och VÄNTA att lilla vän skulle vaknas. Vi skulle ju ta några foto på dagsljuset.. Mycket annat har jag inte fått gjort. Så att.
Men hon är ju så härlig. Oavsett.

 

 

Mammaledig Read More »

Söpöilyä

 

Hei hei. Täällä syömisen, nukkumisen, leikkimisen ja ulkona ramppauksen lisäksi Tinka keskittyy olemaan hirveän söpö ja ihana.
Ihmettelee nappisilmillään ja puree kaikkea mahdollista. Syö hyvin ja nukkuu yönkin melkein kuuteen asti.
Ja on vienyt meidän kaikkien sydämet mennessään.
Päivittäin ihmettelemme, onko meillä tosiaan koira? :)

 

 

Hej hej. Här går det väl så fint som den kan gå i med valpen. Vi har inget att jämföra så vi är nöjd, fastän lite trött.
Utom att äta, sova, leka och stup i kvarten att ta en rast ute koncentrerar Tinka att vara sötaste valpen ever. :)

Tuggar lite allt möjligt och trivs också i famnen, sover på natten men vaknar sextiden.
Och har tagit alla våra hjärtan med storm.
Dagligen undrar vi, har vi på riktigt egen hund nu? :)

 

Söpöilyä Read More »