Kukkia

Tänään hyvästelin hymyssä suin kivan työporukan. Kukkakaupassa jouduin jonottamaan ensin kukkia ja sitten kassalla, miehiä kaikkialla, ostamassa valmiita kimppuja, vartavasten tehtyjä, tulppaaneja! :)
Sama jatkui marketissa, kukkaosaston ympärillä parveili vain miehiä. Vautsi!
Alla ihana Eeva Kilven runo, sain sen ystävältä joitakin vuosia sitten ja itkien luin.
Ollaan armollisia itsellemme, toisillemme,
iloitaan elämän pienistä tärkeistä hetkistä!
Nyt kutsun itseni iltateelle, hyvää naistenpäivää! :)

Idag sade jag hej så länge till roliga arbetskompisar. I blomsteraffär mötte jag en massa män! Buketter, tulpaner, orkideer for hem med dom. :)
Samma fortsatte i mataffären, embart män runt blommor, hur fint!
Ovan Eeva Kilpis dikt, tyvärr bara på finska,
fick den av vännen och fick tårar i ögonen när jag läste den.
Vi ska vara så, nådiga mot oss själva, mot varann,
njuta av livets härliga små stunder!
Nu tänker jag bjuda mig själv till kvällste!
En härlig kvinnodag till dig. :)

Sunnuntai-ilta jo pitkällä. Piikkimaton saa ottaa esille tänäkin iltana, kyllä se ainakin minun selän rentouttaa. Äiti kutoo täyttäpäätä pitkiä palmikkovillasukkia minulle. Tyylilleni uskollisena valitsin Novitan sukkalehdestä sen mallin jota äitiraukkaa joutuu lukea silmät ristissä vaikka toista (no kolmatta, eka sukka olikin liian leveä) jo pistelee menemään. Kiitos ja anteeksi. :)
Mutta on ne ihanat!

Här är vi igen, söndagskväll är långt hunnit redan. Jag får lov ta spikmattan fram ännu ikväll, ryggen blir betydligt mjukare efter en stund.
Mamma hon stickar långa ullsockor med flätor för mig. Som vanligt har jag lyckats välja ut en model som kräver noggran instruktionsläsning fast andra sockan (nå tredje, första var en aning för bred) är under arbete. Tack o förlåt! :)
Men visst blir de fina!

Sundin puutarhalta uutta kasvia. Kaikilla meille muuttavilla ruukkukasveilla on huono elinennuste. Näin se vain on.
Alan kastella kukkaa kun se kärvistelee viimeisillä voimillaan kuivan multakikkareen kanssa. Tämä metodi ei monelle kasville sovi. Meillä on kautta aikojen selvinnyt pari yksilöä puolta vuotta kaemmin. Mutta aina täytyy yrittää ja Sundin puutarhalla luulee alta minuutin olevansa hortonomi vailla vertaa.
Ehkä sitten kun Tomppa pysyy kotona hivenen enemmän meillä alkaa vihertää.
Vihreää toivoa. :)

Jag tog en sväng via Sunds trädgård och skaffade en växt. Allt grönt som flyttar till oss har tyvärr inget vidare livstidsprognos. Så är det bara.
Jag är urusel att vattna blommor. De får vatten alltid i sista minuten. Många många gånger har det varit för sent.
Under alla tider har kanske två växt klarat sig över ett halvt år.
Men man måste försöka. Och när man stiger in i Sunds så förvandlas man till en hortonom utan like med varenda steg man tar.
Kanske när Tom en dag börjar visstas hemma mera börjar det grönska också hos oss.
Grönt hopp liksom. :)