Ajatukset on jo laiturilla, tyynyjä ja hyvä kirja, kärpäset pörrää ja moottoriveneet.. Käyn läpi kuvasatoa illan keikalta ja touhu kävi yllättäen lenkistä! Johtunee amatöörin alkutaipaleesta. :) Hikistä mutta hauskaa, hyvin jaksoi nuoripari hymyillä vaikka sääsket söi ja täti heilui kameran kanssa (arvelen loputtomalta tuntuvan ajan). :)
Tämä kuvaushomma on sarjassa ”mitä en ikinä uskonut tekeväni” juttuja! Itsensä ylittäminen, mukavuusalueelta poikkeaminen, voi olla raastavan vaikeaa. Joskus taas sinne huomaa joutuneensa melkein vahingossa, pelkällä naiivin positiivisella asenteella. Joo, onpa hauskan kuulosta, voin tulla! Tällä lauseella voi saattaa itsensä moneen liemeen, mutta huomaa myöhemmin miten ihana palkinto pinnistelystä tulee. Mitä ihmettä, minä tein sen! -on suloinen tunne, hymyä ja hyvää tuulta ilman henkselin paukuttelua.
Latojuhlat 2011
Tankarna är redan på egen brygga, mjuka kuddar, bra bok, flugorna surrar i kapp med snurrbåtar.. Går igenom bildregn från kvällens keikka. Nyttomotion sannerligen! Svettigt men roligt. Ungdomarna orkade le tappert när tanten sprang omkring med kameran, myggorna var överallt.
Det här fotokeikka var en av de saker jag trodde aldrig jag skulle göra. ”Hur skulle jag nu kunna?” Att lämna sitt bekvämlighetsområde, försöka nått man är lite rädd för, vad det kan vara oerhört svårt. Och sen emellanåt hamnar man bara dit med hjälp av naiv positiv attityd, ”jamen det låter ju kul, nog kan jag komma!” Sen får man kanske lite panikångest, men efter att man har klarat saken, vilken ljuvlig känsla! Jag kunde ju! Bästa känslan utan att skryta bara klappa sig på axeln, se vad du är duktig. :)
