Äitienpäivä auringossa, aurinkoisin mielin.
Äitienpäivälounaan menu vaikuttaa tavalliselta, pitsaa ja salaattia.
Mutta kun pitsat paistaa uudella uunilla, auringossa terassilla ja jokainen pitsa maistuu kuin pizzeriassa, on siitä tavallinen kaukana.
Tärkeintä ja parasta, oma äiti ja omat kultamussukat paikalla.
Äiti ei oikein halunnut olla kuvassa, mutta niin vain kuvattiin siltikin!
Tärkeitä kuvia tuli, rakkaista ei voi olla liikaa kuvia.

Aurinkoinen perjantai.
Viikko on kovasti voiton puolella.
Toukokuu on täynnä tapahtumia mutta tänä viikonloppuna leivotaan vain jotain äitienpäivän kunniaksi ja paistetaan pitsoja uudella uunilla.
Ensi viikolla kerhot viettävät kevätjuhlia ja viikonloppuna starttaa Yövaellus.
Vaeltajia on jo ilmoittautunut reilusti yli 300!
Lumi on onneksi sulanut hurjaa vauhtia viimeiset pari viikkoa.
Talkooporukka huhkii että kosteimmista paikoistakin pääsee yli.
Ihanaa pitkästä aikaa olla järjestämässä KEVÄTvaellusta!
Voi kevättä! Vaikka pöly rassaa silmiä ja kevätflunssakin vaivaa on
se ihaninta tämä kevät! Tänään kuulin kuovin äänen.
Naapurin pellolla on kurkipariskunta, lokkikolonna, hanhia ja joutsenpariskunta.
Polulla tuli metsäkauris vastaan ja kohmettuneen käärmeen yli sai loikkia.
Jäniksen loikkivat pihalla takajalat ja korvat vielä valkoisen karvan peitossa.
Mutta nyt, kylpytynnyriin!

Härlig solig fredag.
Nu tar vi helgen. Majmånad fylls som vanligt av diverse evenemanger och jobb men denna helg firar vi bara mammor.
Nästa vecka har dagklubbarna våravslutning och på lördag startar Öja Nattvandring! Redan långt över 300 anmälda!
Det är så roligt att ordna VÅRvandring, länge sen sist.
Våren, man gillar den mera och mera varje år. Fastän dammet irriterar ögonen, vårflunssan stör är det ändå ljuvligt.
Fåglar av alla slags hörs och syns. En rådjur kom emot oss i skogen, en halvfrusen huggorm låg vid kanten av leden.
Men nu, badtunna väntar!

Termarin, kahden munkin ja simapullon kanssa lähdettiin mökille iltapäiväksi.
Lunta ei ollut kuin mökkitiellä ja rantaa peittää vielä jää.
Lämpimällä seinustalla auringossa kahvia juodessa kuului jo tuttu moottoriveneen pörräys! Kyllä se kesää lupailee.
Eilen nauratti prismassa ostoksia tehdessä kun erilainen piippaus kuului läpi marketin. Kuulutus kertoi että palohälytys ja otetaan nyt vaan rauhallisesti, asiaa selvitetään. Ja mitä tekee suomalainen kansa, pysähtyy hetkeksi ja jatkaa tyynesti ostoksia. Minä myös. Kai tuon savun huomaa jos niikseen..
Uloshan sieltä jouduttiin hetkeksi, käskystä lähdettiin, kassoilla hylätyt kärryt ja
väki käytävällä tai ulkona.
Miksei sitä hätäänny? Onko luotto niin iso ettei täällä mitään tapahdu?
Ei ainakaan kun MINÄ olen ostoksilla.
Hyvin kävi, muutaman minuutin seisoskelun jälkeen
sai palata ostoksille.

Vapun viettoa koleassa (normaalissa?) kelissä tänään Kirkonmäellä.
Seurakuntamme järjesti lähetyksen hyväksi koko perheen tapahtuman.
Sai heitellä palloa ämpäreihin, juosta nurmella keppihevosradalla, ratsastaa ponilla ja pyörittää onnenpyörää. Siihen lisäksi makkaran ja munkin syöntiä.
Aika iloinen tapa auttaa lähimmäisiä kaukana!
Eilen kuvasin iltakymmeneen asti joten kyllä on aika makeaa vain olla.
Munkkeja ei ole vielä paistettu (muutama ostettu). Simakin on ostettu.
Näin kiireistä vappua ei olekaan ollut pitkään aikaan.
Parin viikon päästä talkoillaan taas kun vaelletaan Yövaellus!

Iloisin mielin täällä jatkan blogin kirjoittamista.
Hymyilin moneen kertaan eilen kun luin teidän terveisiä facebookissa.
KIITOS niistä!
Eihän blogia voi vain itselleen tehdä, parasta on vuorovaikutus,
parasta on kun saa jakaa iloa ja mietteitä!
Muutama kuva päiväkerhosta sopii tähän, varsinkin kun leikkinurkkauksen ikkunassa on keväisen keltaiset verhot.
Kuvasin uutta kuvamateriaalia seurakunnan kotisivuja varten.
Pienen seurakunnan lastenohjaajan työ on niin paljon muutakin kuin leikkiä, askartelua ja ryhmässä toimimisen opettelua.
Siinä työssä saa ottaa kaikki lahjansa käyttöön.
Ihmettelen tuotakin tämän tästä, että olen lastenohjaajan hommissa.
Päivänselvää oli nuorena että sitä työtä EN ainakaan tule tekemään.
Luojallamme on todellakin huumoria!
Nyt tämä on niin hieno mahdollisuus yhdistää kaikkea mitä osaa.
Kuvaaminen, graafinen suunnittelu ja lastenohjaajan työ. Värikäs kombo!
Ja värikkäämmäksi vain menee kun lähestytään kevätjuhlia, leirien suunnittelua ja kuvauksista täyttyvää kalenteria.
Ja kesää!

Känner mig så glad och tacksam när jag sitter här och
fortsätter att skriva i bloggen.
TACK så mycket av alla fina kommentarer igår i facebook!
Ni gjorde mig verkligen glad!
Man gör ju inte bloggen bara för sig själv. Bästa är ju att dela med sig!
Lägger här några bild från dagklubben. Fotade lite ny material för församlingens hemsidor. Det bästa med att vara barnledare i en liten församling är att man kan använda alla sina gåvor.
Det är ju en sak som jag undrar ännu denna dag. Att jag är barnledare.
Ett som var säker som ung var att jag INTE kommer att jobba med barn.
Vår Skapare har verkligen humor!
Nu har jag en otroligt fin möjlighet att kombinera många saker som jag kan.
Det blir en färgglad vår och sommar jobbmässigt!
Våravslutningar, lägerförberedelser, studentfotograferingar mm..
Det blir nog roligt!

Huhtikuu, aurinko sulattaa lumia oli sitten lämmintä tai tuuli jäätävästi.
Blogi on ollut telakalla kevään aikana teknisistä syistä ja myöskin siksi että päivät täyttyvät töistä, harrastuksista ja ihan vaan elämästä.
Sekä minulla että it-tukihenkilöllä.
Aivan kunnossa ei ulkoasu ole nytkään, mutta kyllä se tästä.
Kymmenen vuotta olen tänne kirjoitellut ja kuvannut. Se on aikamoista.
Viime vuosina tahti on hidastunut, punainen lankakin kirjoittamisessa ollut hukassa. Vieläkö jatkan? Miksi aloitin? Ja mitä hyötyä tästä on…
On blogista hyötyä ollut! Kuvaamiselle aivan täydellistä koulua!
Kymmenen vuotta sitten en uskonut että kesät täyttyvät häiden, valmistuneiden ja kaiken muun kuvaamisesta. En uskonut että uskallan.
Sain hivuttautua kohti tätä hetkeä.
Niin että miksi aloitin blogin, selvästi itseni takia, mutta että siitä on ollut iloa vuosien varrella muillekin on aika hienoa.
Täällä on tallennettuna kymmenen vuoden pätkä elämää Öjassa.
Ehkä tätä ei osaa aivan vielä lopettaa,
ehkä tälläkin on vielä jotain merkitystä.

Snön försvinner i aprilsolen vare sig varmt eller blåser iskallt.
Tio år har jag bloggat, lite grazy hur länge.
Under våren har det varit ganska tyst här pga tekniska saker och för att dagarna fylls av jobb, hobbyn och helt enkelt av livet.
Ibland har det varit kämpigt att hitta röda tråd i det hela. Varför blogga, varför började jag?
Helt tydligt började jag för min egen skull. Vilken otroligt fin sätt att lära sig om fotasi och allt runt omkring. Hur ska man våga fota för andra.. Det har jag fått lära mig i sakta men säkert. Och nu är jag här, sommaren är nästan fullbokad!
Tror inte att jag kan lämna bloggning ännu,
kanske den är till glädje till nån annan också än mig.

Aamuinen lumipyry vaihtui vesisateeseen ja illasta vilahti aurinko.
Kyllä tässä toivoo varmasti yksi jos toinenkin että talvi jo päästäisi otteestaan.
Kaunista on ollut vaikka kylmää, linnunlaulu vaan muistuttaa että kevät on
pitkällä ainakin kalenterissa.
Pääsiäiseen on viikko, se on aika hyvin tiedossa, mämmiä on syöty ja suklaamuniakin
muutama pussi. Tänään ostettiin vähän muutakin kuin herkkuja.
Edelliseen päivitykseen viitaten edistystä on tapahtunut.
Ostettiin jo yksi vessanpönttö!
Seinäpaneeleita vilkuiltiin. Tänään pitää saunan jälkeen jos
silmät vielä jaksaa, selailla pinterestiä ja avainsanaksi rintamamiestalon olemattoman pieni vessa.
Veikkaan ettei niin pientä tule vastaan kuin tähän taloon on tehty mutta ei voi tietää.
Sitä ennen vielä kaivattu perjantai-illan sauna.
Ihanaa viikonloppua!

Maaliskuun myrsky alkaa laantua iltaa kohti, aurinko laskee huomenna tunnin myöhempään,
valoisat kevät illat ovat täällä. Oli sitten lunta ja pakkasta tai ei.
Olen jo kuullut mustarastaan laulun korkealta kuusen latvoista.
Se osuu sieluun, ihana kesän kaipuu on alkanut.
On myös alkanut aikamoinen remontin kaipuu. Remonttimieheni ei aivan
ole vielä lähtökuopissa, kuulemma käärii kyllä hihat heti kun työkiireet hellittävät.
Yritän pysyä rauhallisena. Tilanne on se että ensin pitää alakerran wc uudistaa (viimeksi -97 tehty että tuota…) mutta kun tässä on silmäillyt ympärille niin sorkkaraudalle olisi hommia eteisaulassa
yhdelle jos toisellekin ysäri ratkaisulle.
Mitä enemmän niitä silmäilee alkaa ajatus vaeltaa kohti seuraavaakin huonetta…
Kuten sanottu yritän pysyä rauhallisena.
Asiaa ei yhtään helpota kuvaushommat Jaanan kanssa. Kaikki on hienoa ja loppuun asti mietittyä!
Meidän koti on kyllä ihana monella tapaa, mutta mitä kaikkea voisi parantaa!
Mutta kunhan tässä kevät edistyy ehkä meillä alkaa vasaran pauke taas kuulua.
Siihen asti, onnellinen omasta kodista remontoitu tai ei.

Vielä kestävät moottorikelkan jäljet metsässä aamulla, jäällä voi vielä kävellä
mutta auringon ja tuulen voima on aika mahtava. Ja petollinen. Viikolla otin asfaltista lähempää tuntumaa kun jalat menivät alta aamulenkillä. Pakkanen muutti lätäköt kirkkaaksi jääksi.
Piikkikengät ei jaksaneet pitää kivikovalla jäällä ja niin mentiin.
Selvisin vähällä, otin vähän lukua ennen kuin jatkettiin ja mustelmat laskin muutaman päivän päästä.
Nyt on sitten teputeltu menemään supervarovasti.
Linnunlaulu, lasten pyöräily harjoitukset sulalla tiellä, ensimmäinen juoksulenkki, on nämä ihania kevään merkkejä.
Päiväkahvit nautittiin rannalla tänään, kovin oli tuulista ja nuotion savu osui aina silmiin.
Mutta silti. Kyllä hellii tämä valon määrä.

Vielä saa nauttia jäällä kevään ihanasta valosta.
Kohta sinne ei ole enää asiaa. Lähdettiin Tinkan kanssa punaisena laskevaa ilta-aurinkoa
oikein autolla rantaan kuvaamaan. Eihän me ehditty, mutta kuu mollotti taivaalla ja
saatiin jutella Tinkan koirakaverin Uskon kanssa (Usko ei toki ollut yksin, Maijan kanssa juteltiin myös).
On nämä aikoja. Koronaa ajattelee vähemmän kuin ikinä ja tautia on ympärillä enemmän kuin ikinä.
Aamulla on pakko päivän Sanan jälkeen seuraavaksi tarkistaa elääkö Ukrainan presidentti vielä…
Siinä välillä hengittää kevättä sisään ja huolta ulos.
Päiväkerholaiset eivät sodasta juttele, hartaudenkin keskeyttää miltei aina joku tärkeä huomio,
mulla on tänään eväänä jugurttia ja viinirypäleitä! Aivan parasta.
Ja sitten saa leikkiä.
Ehkä lapset opettavat tässäkin meitä, ollaan tarkkana että huomataan nauttia
jokaisesta pienestä ilon hetkestä!
Isot ja pienet asiat ovat joka tapauksessa Isommassa kädessä.

Vilken underbar ljus vårsolen ger.
Speciellt på isen, ännu är det perfekt att vara där, snart är den här stunden förbi.
Vi försökte fota röda solen som gick ner men det var för sent när vi kom till isen.
Men månen var vacker och vi träffade Usko-hunden (Tinkas bästa vän) och matte Maija.
Vilka tider vi lever. Man tänker på corona minst hittills och det finns mest fallen runt omkring än hittills nångång.
När man vaknar så efter dagens lösen kollar man om presidenten i Ukraina lever.
Där emellan undas man våren in och oron ut.
Det är så perfekt att jobba med barn just nu. De minsta lär oss viktiga saker varje gång.
Deras sorglös lek och funderingar för en att skratta.
Alla glada stunder hjälper att kämpa vidare.