Nämä maisemat ovat tarjolla
tämän kylän lasten koulun takana.
En niitä lakkaa ihailemasta. Laiturilla kävellessä tuoksuu
meri (jopa näin flunssaiseen nenään) ja se on ihana tuoksu.
Yritän ylistää lämmintä ja kaunista syyspäivää, enkä sortua
valittamiseen flunssasta. Se on niin pientä tässä elämässä.
Kesällä kipuillut kantapääkin on rauhoittunut kun joutuu
nuhan takia olla lenkkeilemättä.
Jumpan aloituksen joutui siirtää ensi viikkoon,
ehdinpä sitten vielä sitä viilata.
Positiivinen asenne on valinta!
Saarnan puolelle menee mutta joskus sitä tarvii. :)
Dessa vyer ligger alldeles bakom skolan.
Jag slutar inte att beundra utsikten.
När man går på bryggan doftar havet (även i min
förkylda näsan) och vilken ljuvlig doft den är.
Jag har bestämt idag att inte klaga eller sucka för
att förkylnigen tvingade mig att flytta jumppa starten till nästa vecka.
Det är ändå så liten problem.
Hälen som har varit mer eller mindre sjuk hela sommaren tycks vara ok nu.
Tack vare paus i motionerandet.
Nu hinner jag ännu finslipa jumpan innan vi sätter i gång.
Positiv tänkande, det är ett val!
Nu börjar jag bli tjatig men ibland behöver man det. :)
