toukokuu 2023

Aurinko paistaa yhtä kauniisti sunnuntai-iltaan kuin se teki eilen yövaeltajien
saapuessa Öjaan kohti seikkailua öisessä saaristoluonnossa.
Aiemmin viikolla pidettiin viimeinen iso kokous talkooporukalle ja tarkistettiin että kaikki tiesivät tehtävänsä.
Kymmenen yhdistystä pieneltä kylältä sai jälleen noin 60 hengen porukan kasaan.
Kaikkia yhdistää iloinen yhdessä tekeminen ja mahdollinen pieni tuotto
joka tulee oman yhdistyksen käyttöön ja näin taas kyläläisten hyväksi.
Se on kyllä jotain se.
Ennätysmäärä ihmisiä oli tänä vuonna lähtöpaikalla! Ja oikeasti vauvasta vaariin kun perheet tulivat tänä vuonna pienten kanssa vaeltamaan Pikku Yövaellusta, 2 km kauneinta saaristoluontoa ihan kyläkeskuksen tuntumassa.
Oma tehtäväni on luontevasti kuvailu illan aikana. Niinpä saan poimia rusinat pullasta kun autolla ajellen pääsen haistelemaan tunnelmia jokaisella taukopaikalla ja lopuksi maalissa otamme vastaan uupuneita, iloisia vaeltajia.
Aamuyöstä pyöräilin kotiin, tulet reunustivat tuttua kotitietä ja aamuauringon rusko värjäsi taivaan.
Unohtui harmitella että pyöränlukon avain tipahti tienvarteen eikä löytynyt.
Oli niin hyvä mieli.
Aamulla kun tultiin siivoilemaan odotti avain kyläkeskuksessa, joku vaeltajista oli sen poiminut talteen.
Näillä mielin kohti täyteen buukattua ensi viikkoa!

Yhtäkkiä saatiin olla auringon laskiessa mökin terassilla, veden päällä kiiri rantasipin ja joutsenen laulu.
Tuuli vaikeni, metsä kaikui linnunlaulua, hyttyset saapuivat, mökki oli siivottu, piha haravoitu, sauna lämmitetty.
Voi ihmiselon autuaita hetkiä.
Toki autuus auttoi kun kolmen aikaan yöllä koiralle tuli kakkahätä, puoli seitsemältä taas ei enää halunnut olla yksin alakerrassa.. Takkaan tulet, sohvalle pötköttämään ja odottelemaan järkevämpää ylösnousun ajankohtaa vapaapäivänä.
Tänään on ollut äitienpäivä. On syöty yhdessä lounas, syöty aika paljon ihanaa täytekakkua.
Illan pyörälenkillä ihmiset pyöräilivät, touhusivat pihoilla, istuivat aurinkoa ottaen terasseilla.
Vihreys on tulossa, jäinen maa on sulanut ja kevät puhkeaa ihan kohta täyteen vauhtiin.
Juuri nyt on hyvä olla tässä.

Mittiallt var det dags att sätta sig på villaterassen, lyssna på stranspiparen (rantasipi), svanor, myggor och känna sig otroligt lycklig och tacksam för våren. Efter att städat, krattat och badat bastu kan inte mycket slå känslan att sitta ute och se solen gå ner. Tacksamheten hjälpte till när hunden ville ut kl 3 på natten, när det också var mycket trist att vara ensam nere kl 6.38..
Men när man tänder brasan, myser under täcket på soffan kan ingen vara sur riktigt länge.
Idag har vi firat morsdag tillsammans, ätit god mat och allt för mycket tårtan.
Efter en lång o kall vår exploderar liv nu, grönskan kommer med fart, snart är det sommar.
Det är gott att vara ju just nu.