marraskuu 2021

Ensimmäinen adventtisunnuntai on jo kääntynyt iltaan.
Takkatulen ääressä joulunajan ensimmäiset glögit maistuvat aivan täydelliselle.
Monenlaista työtehtävää on viikonloppuun kuulunut kuvauksia ja sitten aivan erilaista.
Yllättävä työpesti päiväkerhotätinä on jatkunut tänäkin vuonna ja siihen kuuluu
kunnia osallistua kirkkovuoden tärkeimpiin tapahtumiin.
Saa olla jakamassa palmun oksia pienille heiluttajille kirkon ovella, lukea päivän teksti,
tänään myös bonuksena kolehtihaavin kanto.
Kun avaa Kaarlelan keskiaikaisen kirkon oven sunnuntaiaamuna kainalossa muovitonkka täynnä palmunoksia,
voi iloiten tuntea olevansa lenkki pitkässä ketjussa meitä kulkijoita.
Jotka avaavat kirkon painavat ovet, astelevat kruunujen alta penkkiin laulamaan Hoosiannaa.
Työviikon päätteeksi sain kuvata kauneinta marraskuuta Hällskärin rannalla.
Meri ei ole jäätynyt mutta jää peittää rantakivet ja on ihan valtavan kaunista.
Nyt saadaan odottaa joulua, aivan jokainen aivan omalla tavallaan.
Joulu ei vaadi meiltä mitään, odottaa vaan vastaanottamaan ilon.

Perjantai-ilta pimenee jo puoli neljän jälkeen!
Nyt siis ollaan jo vuoden pimeimmän ajan keskellä, eli ihan pian (kuukausi menee äkkiä) ollaan jo talvipäivänseisauksen kohdalla. Ja sitten ollaan menossa kohti valoa.
Tänään sain kotiin Wilman pitkästä aikaa! Päivänvaloa riitti pitkälle metsälenkille ja saatiin höpistä.
Rauhallinen viikonloppu tulee nyt sopivasti. Ensi viikolla kuvataan avajaisia, hautajaisia, synttäreitä, yksivuotiasta.
Valmistaudutaan joulujuhliin ja harjoitellaan joululauluja. Seitsemän päivän puristus.
Kuvat ovatkin Kirkonmäen Herkku-Pirtiltä, olen tehnyt heille kotisivut ja kuvattiin sisätiloja jotka olivat jo näin valmiina. Uusi ja todella omanlainen kahvila/leipomo/juhlapaikka Kirkonmäelleä! Kannattaa tutustua.!
Mutta nyt, otetaan vastaan viikonloppu saunoen. Luonnollisesti.

Isänpäivänä onkin hienoa saada kertoa että meidän sukuun on saatu poikavauva!
Viikko sitten hän saapui ja on nyt jo kotona.
Nämä kuvat otettiin lokakuussa kun sankariäiti Tiia uskaltautui Oulujokeen ja saatiin näin
mielettömät odotuskuvat. En olisi uskaltanut moista pyytää, mutta Tiia on tottunut kylmässä uimaan.
Tänään on juhlittu kiitollisin mielin isiä. Syöty hyvin ja nautittu kakkukahvit päälle.
Ihmeellinen on elämän lahja.

Farsdagen till ära får jag berätta att vi har fått tillökning i släkten!
En liten pojke är född och allt är väl, han är redan hemma.
De här bilderna togs i oktober när Tiia vågade sig i Oulunjoki för fotona.
Skulle aldrig har vågat be för sånt, men Tiia är van att simma i kall vatten.
Det är underbart med nytt liv!
Idag har vi firat pappor, ätit gott och njutit av tillvaron.
Tacksam!

Kranssien teko on aloitettu.
Nyt ollaan ajoissa, isänpäivän aattona kaksi tehty!
Suunnitelmissa on joulukorttikuvauksia, siinäpä se syy näin tehokkaaseen toimintaan.
Onhan se ihan hirveän kivaa hommaa, varsinkin vuoden harmaimpana päivänä.
Ja tänään on todella ollut tasaisen harmaata. Yhtään ei ole se harmittanut.
Kaikkein korkeimpaan tuijaan rimpuilin valot paikalleen, liian matalalta jakkaralta luudan kanssa niitä tappelin
korkeaan latvaan. Yhden pikkukuusen kävin sahaamassa ojanpenkalta ja siihenkin valot.
Paljua lämmittelin siinä samalla.
Ah ja voi kun sinne kohta pääsee. Kropassa tuntuu mukavasti päivän riekkumiset.
Pihalla tuikkivat valot ja lyhdyt, savun tuoksu leijailee hiljaisessa illassa.
Ihanaa lauantai-iltaa!

Viulunsoittaja kallioilla.
En ole tainnut näitä kuvia täällä näyttää. Joskus saa kuvatessa kuunnella soittoa!
Kaunis ylioppilas ja kaunis soitin.
Kun itse vain kuuntelee musiikkia eikä tuota sitä, niin on erityistä juhlaa kuunnella livenä soitantaa.
Marraskuun ensimmäinen viikko on ollut oikein viimeisen päälle marraskuuta.
Niin harmaata että aivan naurattaa kun siltojen yli ajelee töihin.
Pimeät illat, huomasin, nehän on mahtavia! Valot tuikkii ja kohta vielä enemmän.
Päälle voi vetää mitä vain, kukaan ei näe vaikka tulisi vastaan, lenkillä saa olla jotenkin ihan itsekseen vaikka tuolla kylätiellä kävelisi. Kuivalla ilmalla tuuli suhisee ihanasti ja onkin jotenkin helppo hengittää.
Sade on vähän ankeaa mutta sen saa nyt unohtaa ja ottaa viikonlopun vastaan.
Yksi vapaapäivä on ja se on huomenna!