helmikuu 2019

Helmikuun ilta

 

Taas on saatu viettää ilta ystävien kanssa Katjan ihanassa kodissa.
Istua iltaa jutellen ja nauraen, aiheiden polveillessa kevyestä raskaaseen vailla loogista järjestystä.
Että on ihmisiä joiden seurassa ei tarvitse olla mitään muuta kuin oma itsensä yhtenä helmikuun iltana.
Se on ihana asia se.

 

 

 

En kväll med vänner hos Katjas vacker hem.
En kväll med mycket prat, mycket skratt och mycket lätt samvaro.
Just sådan där samvaro där man  ingenting annat behöver vara än sig själv.
Det är en underbar sak det.

 

 

Helmikuun ilta Read More »

Mera snö

 

Pakkaspäivä Öjassa eilen nietosten keskellä. Alkaa kovasti jo korpeamaan tämä flunssa joka ei vaikuta hellittävän. Seurana on mies joka vuorostaan sairastaa miesflunssaa, jonka kanssa ei todellakaan ole leikkiminen.
Yhdessä eteenpäin köhien ja niistäen.
Tänään meidän latumiehet huokailevat, lunta on tullut taas lisää, eli moottorikelkat on taas suunnattava ladulle. Hatunnosto heille jälleen tänäkin talvena.  Ladulle yritän itsekin päästä kun tauti hellittää.

 

 

Så här vackert och kallt var det igår i Öja. Det börjar ta på tålamodet det här med flunssan. Med mig har jag gubben som lider av den manliga versionen av flunssa. Ingenting att leka med om vi säger så.
Jaja, det är bara att hosta sig framåt.
Idag suckar våra flitiga skidspår underhållaren, mera snö faller ner. Det betyder att snöskotern ska startas igen. 
Lyfter hatten för dom!
Nu gäller vila och njuta av varm drycker fortsättningsvis om man tänker nån gång komma själv på spåret. 

 

Mera snö Read More »

Runebergin päivä

 

Paksu lumihanki peittää pihan ja metsän. Pakkaslumi on pehmeää ja hangessa kävelyn vastus saman tyyppinen kuin rantavedessä kahlaaminen.
Koirakin näyttää suhtautuvan umpihankeen kuin liian syvään veteen, tulen jos riittävä syy löytyy. Herkku tai epäilyttävä liikkuja tiellä (mikä tahansa elävä olento). Upea talvi. Ja Runeberginpäivä, torttuja menee siihen tahtiin että saa olla tyytyväinen jos yhden saa säästettyä aamukahville.

 

 

Snötäcke är tjock och mjuk. Att gå i den känns till motstånd nästan lika som att kåla i vatten. Hunden tycker nästan lika om tjock snö som djup vatten, hon kommer ifall något gott erbjuds eller någon misstänksam rör sig på vägen (alla levande varelsen räknas).
Härlig vinter. Och Runebergs dag, tårtor har åtgång, vi äter dom ikapp. Tror det finns inte många kvar imorgon…

 

Runebergin päivä Read More »

Pannukakkuja ja pakkasta

 

Aika kauan on siitä kun meillä tehtiin näitä petollisen hyviä amerikkalaisia pannukakkuja.
Vaahterasiirappia ja vähän mustikoita kuittaamaan hyvä omatunto. Ja nutellaa ihan vain vähäsen.
Eikä lasketa niin tarkasti montako menee.
Olen tänä viikonloppuna kulkenut moneen kertaan halkokorin kanssa ulos puulatoon ja takaisin. Kävellyt lumi narskuen polkua hangen läpi ja latonut hengitys höyryten puita koriin. Sytyttänyt tulia takkaan ja saunanpesään. Haistellut pakkasen ja savun tuoksua, kuunnellut kuinka puut ja talo napsahtelevat pakkasessa  ja lisännyt ruokaa lintulaudalle. Ja kieltämättä ollut tyytyväinen että ilma on ollut niin hyytävän kylmää, ihan liian kylmää hiihtämiseen.
Olen myös tunnustellut miltä yksinolo on tuntunut, koska yhtenä päivänä meidän muruset lähtevät.
Yhtenä päivänä joo, muttei tänä päivänä.

 

 

 

Länge sen vi har haft amerikanska pannkakor hos oss. De är bara för goda.
Lönnsirap och blåbär, kanske lite nutella. Ingen räknar hur många man tar..
Denna helg har varit en riktigt vinterhelg. Har gått fram och tillbaka med vedkorgen och hämta ved från ladan. Längs den smala stigen mitt i snödrivan med snö som knarrar under skor, luften som doftar midvinter. Rökdoft och fåglar som flyger snabbt runt omkring fågelmaten.
Njutit av vinter och också ensamheten. Och försökt känna efter, hur det kommer att kännas när ungarna flyger ur boet. 
Kan man veta det? Behöver man veta det?
Idag dock är vi alla här. Och idag är den dagen som räknas. 

 

Pannukakkuja ja pakkasta Read More »

Fredagskväll

 

Näin sitä taas vietetään unelmien perjantai-iltaa!
Nimittäin tuli juuri tällaisesta perjantai-illasta uneksittua kun lapset olivat pieniä, siis ennen kouluikää.
Oikein keskityin miettimään miten tuon ihmeellisen hetken täyttäisin jos näin kävisi että saisi olla ihan yksin.
Melko lailla juuri kuten nytkin aion tehdä, paitsi ilman flunssaa olisin käynyt hiihtämässä.
On siivottu, kaikki ovat saaneet ruokaa, työt on tehty, lenkillä käyty koiran kanssa ja kohta sauna lämpiää.
Ehkäpä lasi punaviiniä, ehkä elokuva tai sitten kirja. Tai molemmat.
Kynttilät on sytytetty ja taustalla mutisee radio.
Ja takassa tulet.
Niin että ihan sama onko flunssainen kun ihminen on onnellinen.

 

 

Här sitter man och njuter igen av drömmarnas fredagskväll.
Nämligen kommer bra ihåg hur jag drömde om en kväll som denna när barnen var små.
Hur skulle jag fylla en sån magisk möjlighet, en ensamkväll. Ungefär som jag gör nu. Minus flunssan.
Jag har städat huset, rastat hunden (tre gånger idag), tänt ljusen, kokat kaffe, värmer bastun. 
Kanske blir det en film senare, kanske en glas rött, kanske en bok. 
Så må jag vara förkyld, lycklig är jag mest. 

 

Fredagskväll Read More »