Joulunaika eli kohta saa jouluruokaa!
Tässäpä yksi vaihtoehto, Patan keittiön joulubuffetti, tein mainoksen vesi kielellä.
Jultid betyder att snart får man äta julmat!
Här är en smaklig möjlighet, Pata’s julbuffé.
Var en nöje det var att fixa en annons för Pata´s. :)
Huomenta lumimyrskyn keskeltä.
Istutaan takkatulen ääressä, kynttilöitä (no tottakai) ja Michael Bublé laulaa joululauluja.
En pysty nyt suoralta kädeltä sanomaan voiko sunnuntai alkaa paremmin.
Tuuli vielä vähän ulvoo. Ai että.
Tänään on ensimmäinen adventti. Tämä on parasta joulunajassa.
Musiikki, kynttilän valo, kukat, syötävät.
Ja tietenkin se miksi joulua vietetään, Vapahtajan syntymäjuhla.
Tehtävälistat on vähän liiankin helppo unohtaa, onhan tässä vielä aikaa…
Första advent kom med snöstorm.
Vi sitter och njuter av brasan, ljusen och julmusik.
Kan man börja dagen bättre, tror inte det.
Idag börjar juletiden på riktigt. Gillar så juletid, musik, blommor, ljus.
Frälsarens födelsefest.
Det är så lätt att glömma to do-listor när det är så här skönt, men man har ju ännu tid…
Sain kuvata näin pienen aarteen muutama viikko sitten.
Ihana pieni mies.
Kohta mennään taas Helsinkiin, ristiäiset tulossa meidän suvun nuorimmalle.
Nyt on jo ensimmäinen adventti! Sen kunniaksi lunta sataa. :)
Pehmeällä sohvalla takkatulen kuuntelu on aivan uskomattoman rauhoittavaa, jos vaikka tulee kotiin töistä pilkkopimeässä vaikka kello on vasta puoli viisi ja se vähän harmittaa.
Sieltä lämpimästä pesästä voi sitten vaikka lähteä sateeseen kävelylle eikä harmita enää yhtään. Ihana juttu.
Kuten tuo kaunis poro, kiitos Heli! :)
Jamen oj så skönt att sitta vid spisen efter att man har kommit hem i regnet och mörkret.
Att det suger faktiskt, glömmer man fort där på mjuk soffa.
Efter en stund är man även redo att gå ut i regnet på en promenad.
Fina saker. Liksom den där Pentik renen är fin, tack Heli för det! :)
Sunnuntai-ilta, nyt on saatu kotiin melkein kaikki perheenjäsenet.
Yksi on vielä tien päällä.
Wilma oli kavereidensa kanssa Turussa Maata näkyvissä-festareilla, seurakunnan järjestämällä reissulla.
Ja kotiin palautui über väsynyt, mutta onnellinen festarikävijä.
Ja meillä on jouluvalot pihalla. :)
Kunhan vielä yhdet ajovalot kääntyvät pihaan niin tämä viikonloppu on paketissa.
Kohti ensimmäistä adventtia!
Lyhdyt ja pihavalot Read More »
Olipa eilinen lauantai – no melkein täydellinen.
Tein valokuvat valmiiksi kahdelle asiakkaalle, puuhailin normaaleja pyykinpesuja ja lakananvaihtoa. Ulkona ei tarvinnut olla, nyt meni sekin nappiin. Karmea keli oli sen verran luotaan työntävä että pysyin sisällä. Ja koska olin yksin kotona (no onpa virkistävää sekin välillä!) ei ruoanlaitto häirinnyt sekään toimia.
Päivän lopuksi takkahuoneessa katselin takkatulta ja tietokonetta saunan lämpenemistä odotellen. Ai että.
Nyt on ihan siinä hilkulla että onko tänään meidän joulunavaus pihalla, taidan etsiä jouluvalot pihakatajiin!
Vilken nästintil perfekt lördag jag hade igår.
För att jag har varit home alone, fick jag jobba med foton, två kund fick sina bilder, byta lakan, byka och njuta alldeles i egen takt.
Vädret var ju hemsk så ingen stress av utevistelse.
Och till sist satt jag vid brasan och väntade att bastun blev färdig.
Man bara ler liksom.
Idag ska jag ut och nu är det ännu att bestämma om det blir julöppning hos oss på utsidan. Jag tror jag ska söka efter våra julljusen! :)
Ha det bra!
Lumiset ja jouluiset kuvat ovat viime vuodelta.
Kuvattiin kunnon lumimyräkässä, hikinen keikka, ja niin hauska.
Harmittaa miten huonosti ehdin päivittää blogia nykyään. Tämä syksy on ollut minulle aivan erilainen, työkuviot ovat uudet, kokopäivätyö, virastotyöaika, need I say more. Illat ovat lyhyitä eikä kaikkea ehdi tekemään illalla vaikka kuinka haluaisi. Lisäksi siihen tarvisi paljon tehokkaamman ihmisen.
Nautin aivan mahdottomasti kotona olemisesta, ja kotoa työntekemisestä.
Niinpä tässä on aivan monta kertaa huomannut potevansa koti-ikävää.
Miettikää. :)
Mutta toisaalta, abivuonna (tulee mieleen kun meillä on abi perheessä) haaveilin että saisin olla kotiäiti. Ja sain olla, yli kymmenen vuotta. Mikä ihana juttu!
Pienet ihanat varpaat ja koko pienen miehen sain kuvata alkuviikosta.
Päivät vilahtavat ohi, aamulla pimeää, illalla pimeää ja siinä välissä töitä.
Marraskuu.
Tulevana viikonloppuna on jo joulunavajaiset kaupungissa ja joulumarkkinoita.
Tervetuloa niille minun puolestani, pikimusta Suomi tarvii kaikki jouluvalot mitä irti lähtee tähän pimeyteen. Taidan alkaa etsiä omiakin jouluvaloja, niitä kun yleensä ihan kirjaimellisesti saa etsiä. :)
Juhlittiin isänpäivää kahvittelemalla meillä.
Näistä miehistä olen kiitollinen!
Tein kermakakun (heti mukavuusalueen ulkopuolella), pursottaminen ei ole yhtään hanskassa, niinpä lopulta tulee vain mätettyä kaikenlaista kakun päälle.
Periaatteella ajatus tärkein. Koko juhlinnan ydin muutenkin. :)
Aamulla syötiin aamupalaa hitaalla kaavalla ja sankarin toivomuksesta kuunneltiin joululauluja. :D Sehän passasi hyvin.
Taas uutta viikkoa kohti, ja joulun aikahan alkaa olla ihan justiin käsillä.
Lumi peittää nyt maan meilläkin.
Tästä kauneudesta täytyy nauttia nyt, koska vasta marraskuu ja suvikeliä tulossa.
Hienosti tuo kuvaa elämää ja onnellisia hetkiä.
Onni on sitä että osaa poimia ne hetket. Eilen sain onnen helmen talteen.
Kiireinen viikko takana, aivan tavallinen, välillä riidellään joutavista, välillä nauretaan, ollaan huolissaan, ollaan välillä todella ihmeissään (USAn presidentinvaalit…), ei lomaa tiedossa, vaan aika tiukkaa jouluun asti. Ja juuri siinä keskellä elämää istuin saunassa ja tunsin täydellistä onnea. Pieni hetki löylyn sihinää, tulen rätinää, saunan tuoksua perjantai-iltana.
Se on minusta aina ihme.
Niinpä ei suuresti hetkauttanut vaikka sain vielä kolmannen keikan Kokkolaan yöllä hakemaan teinin kotiin. :)
Hyvää viikonloppua!
Nu täcker snön marken här i Öja också.
Det är så vackert. Man ska njuta av det nu, nästa vecka lovas regn och vanligt november väder. Det är precis som i livet. Korta stunder av lycka.
Jag fick en sån igår. Fredagsbastu, ljud av löyly, elden som brakar och dofter. Ren lycka mitt i vanligt liv med alla sina bekymmer.
Jamen, så är det ju. Vardag är bäst.
Då blir man inte värst irriterad fast det kommer en tredje resa till Karleby (tur o retur 35 km) mitt i natten för att hämta hem dottern. :)
Trevlig veckoslut!
