elokuu 2012

Ifolor kiittää kun ulkoiset kovalevyt pettää. :) Kysymys kuuluu onko piirongin laatikko varmuustasoltaan kovempaa luokkaa kuin kovalevy tai tikku tai cd? Tuota sen enempää pohtimatta voin vain sanoa että parempi mieli on ainakin nyt. :) Sitä paitsi tykkään pitää kuvaa konkreettisesti kädessä. Lienee samaa osastoa kuin kirja sata kertaa ennemmin kuin e-kirja tai lehden luku ruudulta. Paperi on paperi. Hyvä kuva saa hyppäämään ilosta ruudulla, se on selvää. Mutta muistot kaikesta perheen kanssa tekemisistä ovat ainoassa oikeassa paikassa paperimuodossa ja piironginlaatikossa! Jotkut jopa saavat albumeita aikaiseksi, mutta silloin vaaditaan jo kovan tason arkistointigeeniä, mielestäni.. :)

Ifolor tackar när yttre hårddisken sviker. :) Frågan är bara vilken har hårdare säkerhetsnivån, skrivbordslådan eller hårddisken, minnepinnen eller cd:n? Åtminstone är jag mycket gladare nu, när jag har bilder i handen. :) Att hålla fotot konkret i handen går inte att jämföra med att bläddra bilder från skärmen. Går i samma linje där som med böcker, dvs hundra gånger hellre läser jag en pappersversion än e-bok eller tidning från skärmen. Visst hoppar man av glädje när man ser ett superfint foto från skärmen, men att ha sparat minnen av allt vi gjort med familjen, ja de ska jag ha i skrivbordslådan. :)

Vissa skapar ju riktiga album, men där krävs det redan en mycker stark arkiveringsgen, tycker jag.. :)

Omenapuumme tekivät oharit pahemman kerran tänä kesänä. Sato on lähellä nollaa, viime kesänä roudasin monta prisman kassia hevosille syötäväksi! Yllä varsin selkeä tilanne arvio. Anopin puun hedelmä siinä voittaa meidän omenan 100-0 sekä koon että maun puolesta! Vaan onneksi asutaan lähellä aina valmiina vastaanottamaan ihania syksyn antimia. :)

Vår äppelskörd blev en grande besvikelse i år. Ja ni ser ovan ett exempel av skörden, svärmors äppel vinner vårt pyttelilla äpplet 100-0 både i storlek och i smak! Ifol fick jag bära flera prismapåsar fulla med äpplen till häststallet. Men tack o lov bor man nära sina svärföräldrar, alltid redo att ta emot hösten smaklig skörd! :)

Saan vielä tämän viikon nauttia aamukahveista melko myöhäiseen ajankohtaan, ensi viikko näyttää jo toiselta. Piintyneenä sokerihiirenä päätin jättää maitokahvistani sokerin pois tuossa kesällä. Joo, siinä ei kuule kauan mene kun et pystyisi edes laittamaan kahviin sokeria enää, sanottiin kun nyrpistin nenää. NO, miten kauan tähän tottumiseen nyt sitten menee!? Tähän mennessä olen ratkaissut asian nauttimalla leivonnaisen kupillisen kanssa, logiikka kyllä hieman ontuu, jos tavoitteena on vähentää sokerivuoren määrää.. :) Voi elämän kiemuroita! Nyt, palaan miettimään ensi viikon jumpan kiemuroita ja askelia, siinähän se kompensoituu se leivonnainen jos toinenkin. :)

Ännu den här veckan har jag chansen att njuta av mitt morgonkaffe lite senare, nästa vecka ser redan helt annorlunda ut. Under sommaren bestämde jag att njuta av mitt kaffe med mjölk utan socker. Bara för att jag tycks få ner stora mängder av socker utan problem. Ja, vet du, det tar inte länge innan du kan inte äns dricka kaffe med socker, sa de åt mig. NÅ, hur länge är länge unfegär då?! Hittils har jag löst problemet med kex, bulle eller sånt. Logiken liksom haltar lite då. :) Ojjoj dessa livets svåra beslut! Nu, blir det mera beslut av annan sort när nästa veckas jumppa ska ta form. :)

Venetsialaiset juhlittu! Vieläkin on iloinen mieli siitä että saatiin niin upeat ilmat! Ja mukavalta tuntuu sekin että tämä huvilakauden päättäjäisjuhla on ”liian aikaisin” sillä eihän nämä mökkikelit vielä ole katsottu loppuun. Aivan niinkuin juhannuksena, nytkin melkein joka mökki täyttyy asukkaista ja rannat hohtavat tulien loistetta. Aamuyöhön jatkuu rakettien ja pommien pauke. Kun ei omista lemmikkejä niin terassilla viltin alla on ihan mahtavaa seurata tätä juhlaa! Sen mitä valokuvaamiselta ehtii tietenkin.

Nu har vi firat Venetziaden! Sån väder vi fick, värmer ännu i hjärtat. Vi fick äta ute och följa när solen gick ner. Samma takten när solen ljus började försvinna, ökade raketskjutningen tempo, och fortsatt till morgonnattens timmar. Så ljuvligt att sitta under filt vid terassen och mysa med alla facklor och raketljud. Roligt med att villasesongens avslutningen kom ”förr tidigt” för att vår sesongen den fortsätter ännu en bra bit. Ännu finns det lite sommar kvar, och sen tar vi hösten emot.

Ensin upea auringonlasku ja kohta alkoi punertava kuu hiipiä ylös taivaalle!

Först en härlig solnedgång och därpå började månen klättra upp i himlen!

Kuljen hymyillen uuden kankaan ohi kun pyykkään kellarissa, mutta vielä on ompelematta. Huolestuttavaa, ompelukoneen kanssa taiturointi on vähintäänkin sivuharrastukseni. Sanotaanko että tikkiä ja tukevaan kangasta, näillä eväillä yritetään. :)

Tänään se varmistui, ulkoisen kovalevyn kohtalo, vekotin on hajalla. Mitään sisältöä ei voitu pelastaa. Tähän nyt en ollut varautunut, olin mättänyt sinne vuoden aikana melkoisen määrän kuvamateriaalia. Kannettavan varmuuskopio tietenkin jne. Onneksi jaksan pari kertaa vuodessa tilata paperikuvia, ne lohduttavat kummasti. Miten ennen varmuuskopioitiin valokuvia, lähetettiin filmirulla ja saatiin takaisin kuvat negatiiveineen. Mietin miten varmaa tämä säilytys on, ja miten varmaa sen nyt täytyisi olla? Palataanko tässäkin siihen ainoaan varmaan mitä on, tähän hetkeen ja muistoihin menneistä hetkistä. Kyllä sekin aika pitkälle riittää. :)

Går förbi det nya tyget med leende på läpparna, men ännu väntar det för symaskinen. Lite oroväckande, men nog kommer den dagen ännu. Det här med att sy är minnst sagt en sidohobby för mig. :)

Idag blev det bekräftad, den yttre hårddisken är kaputt. Ingenting av innehållet kunde man spara. En sån mängd av bilder och video jag har sparat i den under ett år! Allt är borta. Utom tack och lov de pappersbilder jag har i pironglådan. Orkar ungefär två gånger i året beställa vanliga pappersbilder, de ger tröst nu. Tänker hur man sparade bildmaterial förr, man skickade iväg filmrullan, och tillbaks kom kort med negativer. Hur säkert ska det här med att spara egentligen vara? Kanske det ända som är säkert är nuet och minnen av de gångna dagar. Nog räcker det ganska långt, eller vad? :)

Kaunis ilta ja upea auringonlaskun valo kaikkialla, vielä ehtisi kipaista ulos kameran kanssa, mutta laiskottaa. Pyörälenkki ja päivän touhut painaa. Kameran kanssa on heiluttu kyllä, tuotekuvausta, suksi on mielenkiintoinen kuvattava! ;) Jos se vain olisi vähän lyhyempi ja sitten kanssa vähän leveämpi.. :)

Kellariin löysin verhokankaan, jee, nyt se pitää vaan ommella. Jouluksi hankkimani Singeri on päässyt helpolla kevään, ja kesän. Sitä mukaa kun saan raivattua nurkkiin kertynyttä tavaraa, nousee sisustus inspis. Nyt hieman iltalukemiseksi Juthbackan markkinoilta hankittuja sisustuslehtiä. :)

Vacker kväll, med mjuk och fin ljus när solen går ner. Ännu skulle man hinna fota, men latheten vinner. Cykellänk och dagens uppgifter har gjort sitt. Nog har jag hunnit fota, produktfotografering. Kan säga att en skida är en intressant objekt att fota! ;) Inte skulle det skada om den var lite kortare, och kanske lite bredare.. :)

Hittade tyg för källarens gardiner. Nu gäller det att börja sy. Jag skaffade Singer min till julen, och den har haft lata dagar hela våren, och sommaren. Desto mer jag får röjt undan skräp som samlas under åren, desto mer stiger inrednigsinspisen. Nu tar jag fram inredningstidningar som jag hittade från Juthbacka marknad. :)

Eilinen mustikan poimintakeikka sujui huomattavasti paremmin kuin sunnuntainen. Olin opastamassa vanhemmat apajille ja sainpa ämpärin (no ei 10 litran ämpäriä) melkein täyteen. Mikä onni on mustikka-apajat kävelymatkan päässä, saa hakea vähän kerrallaan ja mikä mahtavinta syödä monta viikkoa joka päivä tuoreita marjoja.

Tämä päivä on kulunut kiivaan suunnittelun merkeissä, syksyn juttuja. Viikonloppuna tulossa Venetsialaiset! Johan on kun juuri yritettiin se huvikausi aloittaa, niin nyt jo loppumista juhlitaan.. Ihana juhla, kynttilöiden ja ulkotulien määrä saaristossa on mahdoton, puhumattakaan jatkuvasta pomminpaukkeesta. Kuuluu asiaan. :)

Gårdagens blåbärsplocking gick betydligt smidigare än söndagens försök. Hade föräldrarna med, fick själv nästan ett fullt ämbare (inte 10 liters) med mig. Kan bara konstatera att vilken lycka det är att ha blåbärsskogen så nära till hands. Får hämta små mängder åt gången och som grädden på tortan, äta färska bär veckotals.

Den här dagen har gått i planeringens tecken, hösten närmar sig. Nästa helg har vi Venetziaden, hur kommer det sig?! Vi har just och just hunnit börja villasesongen och nu firar dess slut. Nå men fin fest är det. Otroliga mängder av ljus och lyktor runt om i skärgården. Och hela kvällen hörs den ständiga smällandet av raketer av olika slag. Det hör till det. :)

Monen tunnin kierroksen jälkeen Juthbackan markkinoilla sai saapua kotikonnuille ja siellä odotti täysi ylläpito, luksusta, kyllä vain. :) Alla isän paistama täydellinen muuripohjalätty, jälkkäriksi maistuvan grilliaterian päälle. Ja sitä ennen sai rentoutua kylpytynnyrissä, johon keksiliäs isäni ja toinen rakas pikkuveljeni olivat viritelleet poreet!

Hyvä viikonloppu, yritin sitä vielä kruunata hakemalla mustikoita lähimetsästä, mutta kurki (!!) säikytti minut kotiin, siitä kimpaantuneena lähdin lenkille, kyllä kaksi litraa metsän mustaa kultaa piisaa hyvin. Metsä ei aivan ole minun elementtini. :)

Efter flera timmars vandringen vid Juthbacka var det sannerligen skönt att komma till hemtrakterna och få färdig mat i finaste sällskap! Före den härliga grillmat med plättar till efterrätt blev det bastu med badbaljan. I baljan hade uppfinningsrika pappa och den andra lillebror min fixat bubbel! Vilket nöje alltså!

En sån jättefin helg har det varit! Försökte kröna den ännu med lite blåbärsplockning men det funkare inte riktigt. Blev skrämd av en trana (!!), kom hem med två liter bär och for på en lenkki istället! Oh ja, skogen är inte riktigt min element.. :)

Ihana veljeni ja minä. Kävin saattelemassa töihin lähtijän ja sain meidät samaan kuvaan. :)