Muutama kuva tuulisesta ja hienosta venetsialaisillasta.
Saimme siltikin Wilman tänne seuraksemme, onneksi kotiin on lyhyt matka.
Saunomisen ja syömisen jälkeen istuimme Wilman kanssa laiturin päässä, vaatteita monta kerrosta, toisella varatäkki ympärillä ja kuunneltiin kun saaristo paukkui ja rätisi.
Pimeässä illassa tuikkivat tulet, veneiden valot, raketit, aallot loiskivat alla mustassa vedessä. Ja sitten nousi kuu.
Kuin valonheitin kirkkaalla taivaalla.
Kun istumalihakset puutuivat tultiin lämpimään ja kynttilöin valaistuun mökkiin.
Radion hiljainen ääni, vaimeat pamaukset ulkoa ja tuulen suhina.
Ihana mökkielämä.
Några bild från den blåsiga venetziadkväll.
Vi fick i alla fall bästa sällskap, när Wilma kom till villan.
Tur att vi bor nära. :)
Efter bastu och mat satt vi med Wilma på bryggändan, en under täcket, många lager kläder på, och njöt av mörka kväll med tusentals raketer.
Överallt blinkade uteljus, båtarnas belysning, raketer. Vågorna skvalpade under oss i mörka vatten, vinden susade i vassen.
Sen kom månen fram. Som en stor strålkastare.
Till sist gick vi in i varm och mysig villa, ljus tända överallt.
Sköna villaliv.
