Värmebölja

 

Uusi kaunis hellepäivä on taas alkanut. Yö oli trooppinen ainakin meidän mielestä, yksi joutui yöllä lähteä kellariin nukkumaan. Kellarissa istun nytkin ja ilmalämpöpumppu puhaltaa kylmää ilmaa. Koiraa saa suihkuttaa enemmän kuin koko keväänä yhteensä rapa-aikojen takia!
Nautin silti. Suomen kesä, salamannopeasti ohi kiitävä hetki, jo nyt tietää että syksy on niin paljon helpompi ottaa vastaan kun ilmat yltyvät tukalaksi.
Kesäkukat tuoksuvat ja ampiaiset pörräävät. Mökillä paarmat ja hyttyset pilaavat hieman tunnelmaa kuten aina, kuuluu asiaan.
Jokaisella lyhyelläkin koiran pissatus lenkillä hengittelen tätä kesäilmaa ja suuri kiitollisuuden tunne on ihan iholla.
Elämä on niin hauras ja hetkessä muuttuva, jotenkin tänä kesänä on helppoa olla tästä hetkestä onnellinen, vaikkei se täydellinen olekaan.

 

 

 

Värmeböljan fortsätter att glädja och utmana oss. Jag njuter! Visserligen sitten jag i källaren just nu och luftvärmepumpen blåser in kall luft. Hunden tycks njuta av det också. En av oss fick gå ner i källaren och sova inatt. Hunden har fått mera dusch än på våren när tassarna skulle tvättas stup i kvarten!
Ändå är finska sommaren så kort, blixtsnabb går den förbi. Nu vet man redan att det kommer att vara så mycket lättare att ta emot hösten efter en riktigt varm sommar. På varje liten promenad med hunden njuter jag av dofter och ljuset. I år känns det lätt att vara tacksam, livet är så skör, hastigt ändras allting. Nu är det dags att njuta av stunden även om den är inte perfekt.