Tinka

 

Hurjaa miten nopeasti koiranpentu kasvaa! Onneksi ehdin muutaman kuvan Tinkasta ottaa pallerona, sen verran sekaisin oltiin pennusta että vähiin jäivät. Nimittäin se aika hävisi äänen nopeudella jonnekin. Kovin isoa Tinkasta ei tulekaan, joten eiköhän me kohta ehditä mukaan tähän kasvamiseen. Oikein kuvaustarkoituksessa lähdettiin pariin otteeseen metsään ja jäälle. Onneksi kohteet ovat tässä vieressä, on niin kylmä ettei pitkää lenkkiä voi edes tehdä. Ja muutenkin pentua kuvatessa saa olla nopea, sekunnit ratkaisevat, paikallaoloa ei mitenkään liikaa ole.
Tinkan turkki on aivan ihanan pehmeä, tykkää olla sylissä nyt enemmän kuin ihan pienenä.
Eilisen lenkin jälkeen nukkui päiväunia sylissäni. Selkä kankeana siinä istuin ettei vain koiralle tule hankalaa asentoa..
Söpöys on valttia kun lätäkköjä kuivailee sisältä tai komennetaan olemaan purematta pianon jalkaa..

 

 

Vår valp växer så fort vi hinner inte alls med! Tack o lov hann jag ta ens några bilder när hon var alldeles liten, den tiden var så pass underligt och hektiskt att många blev det inte. Tinka blir ju inte heller riktigt stor så kanske vi hinner med så småningom.
Idag har vi tagit oss ut i skogen och isen bara för att fota. Tacksamt att ha alla ställen nära till, det är så pass kallt idag att inga långa utevistelser blir det inte. Korta är också de stunder hon är stilla, att man hinner ta en bild. Det är sekunder som det är frågan om.

Hon har alldeles underbar mjuk päls och trivs i famnen nu bättre än när hon kom.
Igår somnade hon i min famn, ryggen hann bli rätt styv så länge hon sov, jag kunde ju inte röra på mig..
Det lönar sig att vara ursöt när folk torkar olyckor på golvet och låter arga när man bara lite knagar pianon..