Tammikuun aurinko

Joululoman viimeinen päivä. Iloinen lopetus tälle vuodenvaihteelle.
Kuvattiin pitkästä aikaa heppojen kanssa, juhlistettiin Leonen synttäreitä tammikuun pastellin värisen auringon noustessa.
Ainut kuvaus koko lomasen aikana oli tämä joten olen kyllä irronnut arjesta.
Olen yrittänyt olla huolehtimatta loman aikana, vaikka siinä vasta oppiminen joka kestänee koko elontien.
Silmässä lentelee roskia ja vaarattomaksi todettu lasiaisen irtoaminen on varmaan kyseessä.
Vai onko? On niin paljon suurempaa kärsimystä ja suurempia huolia, miten jaksaa tälläistä vatvoa.
Kyllä erinomaisesti jaksaa. Mutta tänään olen ottanut härkää sarvista vielä ja saanut rohkaisevia neuvoja.
Miten valtava huolenmöykky pienestä ajatuksesta voi kasvaa!
Ja miten paljon energiaa vapautuu kun taakasta saa päästää irti.
Niin että kiitollisena tästä hetkestä on ihan valmis palaamaan huomenna töihin.
Vielä kun saan asennettua uuden digiboxin niin on tuuletuksen paikka.
Wish me luck!