valokuvaus

Suuri päivä teinin elämässä.
Kauan kaivattu uusi puhelin polttelee käsissä.
Niinpä mamma käyttää välittömästi tilannetta hyväkseen ja kiristää (no nyt kun sait tuon ihanan, aika arvokkaan, puhelimen niin…) teinin valokuvamalliksi kun tuli nuo heinäpaalitkin hankittua rekvisiitaksi.
On se ihanaa tuo synttärilahjan antaminen.
:)

En stor dag för Wilma.
En sprillans ny telefon är ett faktum.
Och där ser ju en erfaren mamma fina möjligheter att utpressa tonåringen, nå men nu när du har fått finaste telefon så kan jag väl ta några foto av dig…
Snällt ställde hon upp, fastän det var nästan till omöjligt att släppa telefon ur händerna.
Vilken glädje att få ge födelsedagspresenter. :)

Mammakin pääsi nojailemaan koivuun. Lindexistä kiva neule ja huivi. :)
Näihin tunnelmiin!

Vielä ehtii ottaa talteen syksyn värit!
Ota yhteyttä ja sovitaan sopiva aika ja paikka syyskuviin. :)
Ännu hinner man ta vara på hösten färger!
Ta kontakt så kan vi komma överens om tid och plats för höstfotografering. :)

Palataan vielä noihin Laajalahden kuvauskeikan tunnelmiin. Annika näppäsi huomaamattani minusta kuvia kun otin kuvia. :)
Tässä pari jotka kehtaa julkistaa. Lopuille nauroin hyvät naurut. Tilanne on sama kuin aina valokuvattaessa. Milloin sitä on itseensä tyytyväinen kuvissa?
Harvat on ne joista oikein tykkää. Sitä toivoo että se paras puoli tulisi esille, ja sitten varsinkin toivoo että sellainen ”paras puoli” on olemassa! :)
Ihmisiä kuvattaessa (ihanaa hommaa!) huomaan että jokaisessa meissä se paras puoli on. Hymyä, luottamusta ja hyvää tuulta niin jo vain jokaisesta saa hyvää kuvaa.
Paras ja tärkein juttu on kuitenkin ensin koittaa tykätä itsestään, tämmöinen sitä on ja sitten opetella nauramaan itselleen!
Huomenna onkin kummipojan konfirmaatio Kaarlelan kirkossa, sinne ilomielin osallistumaan hienoon päivään. :)

Här kommer ännu bilder från Laajalahti när faddersonen skulle fotas.
Annika fotade mig när jag fotade. :)
Här några som kan publiseras. Resten av fotona skrattade jag ordentligt. Såsom alltid med när man blir fotad. Man hoppas och ber att man skulle se så bra ut som möjligt i dom. Kanske även lite bättre än man är. Att det bästa som man tycker att man har skulle komma fram. Liksom.
Hittils när jag har fotograferad människor (hur roligt!) märker jag att alltid får man fram fina sidor av alla. Le, lita och lite gott humör, det blir bra det!
Det bästa i min tycke, är att man försöker lära sig att tycka om sig själv. Så här är man, och viktgt, skratta åt sig själv!
Imorgon är det konfirmation av faddersonen i Sockenkyrkan,
så glad att vi får delta det. :)

Yhtäkkiä viikot ovat täynnä valokuvaamista!
Ei niin etteikö lähes jokainen päivä canon ole käytössä mutta nyt pukkaa keikkaa.
Kiitos Sanna että sain lainata kuvat tänne blogiin, ja Elvis tietenkin. :)
Parin päivän urheilukuvaus reissu Vuokatissa mahtui tähän väliin.
Kainuun helteet vaihtuivat rannikon pilviseen +18 asteeseen!
Ja sitä paitsi tullessa piipahdettiin Kannuksessa ja siellä sama helle, eli tunnin matkalla asteen putosivat yli kymmenen astetta!
Joskus myös merenrannalla on huonot puolensa. ;)

Mitt i allt är veckorna fulla av fotografering!
Nog fotar jag nästan varje dag annars också men nu fotojobb efter en annan! Roligt!
Tack Sanna att jag fick låna dina bilder, och tack till Elvis oxå förstås! :)
Här emellan har vi varit till Vuokatti på en kort resa. Sportfotandet stod det i schemat då. I Kainuu och ännu i Kannus var det värmebölja utan like, men icke här på stranden! Här öppnade vi bildörnarna och tog emot +18 graders kyla!
Att bo vid stranden kan ha sina nackdelar. ;)

Huh hellettä! Yli +28 astetta, ihanaa kesää!