Talven kelit ovat hivenen haasteelliset.
Huomaan että viime talvena meitä hellittiin aivan tavattoman hienoilla ulkoilukeleillä. Nyt tiellä on liukasta ja jäistä, metsässä on upottavaa ja eikä okein tietoakaan moottorikelkan jäljistä. Jäällä oli ensin paljon lunta, nyt on vettä eikä enää tunnu turvalliselta.
Ilman piikkikenkiä tilanne olisi raivostuttava.
Koira ei onneksi valita. Ehkei meidänkään pitäisi. Sillä olihan jäällä tänään todella kaunista.
Hetki rantakallioilla kahvimuki kädessä horisonttiin tuijotellen on ihanaa.
Ei tee mieli selata somea. Ainoastaan kuunnella ja hengitellä.
Kunnes koiralla menee hermo tekemättömyyteen ja saa alkaa keksiä sille tekemistä! Yllättävä käänne. Matka kaffipaussille oli ilmeisesti liian lyhyt… Ensi kerralla täytyy yrittää väsyttää kaveri niin että saa pitemmän hetken rauhaa.
Huomenna jatkuu tuuraus infossa ja sitten aletaan taas kuvata. Hieno viikko tulossa!
