Heihei viikonloppu!
Vaikka viikonlopulla on vähemmän painoarvoa kesällä. Eikö?
Kesä on joka päivä ja koska lyhyt, ei kannata odotella viikonloppuja vaan joka sekunti talteen.
Töitä oli minullakin lauantaina, mutta ihan hirmu hyvin ehdittiin olla mökillä.
Tänään onnistuin sunnuntain kanssa (miksi se on niin tylsä päivä..). Herättiin, koiran kanssa rauhallisen aamupalan jälkeen lenkille, sitten saunaan tulet, Tomppa aloitti melontakesän, Tinka jahtasi palloa ja lokkeja, minä keitin kahvia ja haistelin saariston kesää ja lämpiävää saunaa.
Aamupäiväsauna! Saunan jälkeen istuin terassinlaidalla, Tinka istui hirmulähellä, rapsutusta piti tulla tasaisesti, aurinko lämmitti, viileä tuuli kävi mereltä, ruoho oli karheaa, koiran turkki silkkistä, savun tuoksu ihana.
Syötiin ja lähdettiin kotiin.
Ja sitten käytiin katsomassa Maxin asuntoa.
Meidän Max muuttaa koska sain opiskelupaikan, yhteisöpedagogin opinnot odottavat syksyllä Kokkolassa.
Ihmeellistä ja niin upeaa!
Ilta päättyi Kaarlelan kirkossa iltamessuun, en tiedä miten olisi voinut olla parempi sunnuntai.
Så får man säga hej hej till helgen.
Men sommar är kort och härlig, man ska ta vara på varje sekund, helg eller inte.
Fastän jag jobbade på lördag hann vi fint vara vid villan.
Denna söndag var fin (vanligtvis är söndagar lite tröga, varför är det månne så..).
Jag ville ha förmiddagsbastu (det är bara så SOMMAR), Tom ville paddla, hunden ville jaga bollen och fåglar.
Jag kokade mera kaffe, lyssnade på sommar, njöt så av rökdoften och skärgårds känslan. Havet alltså, där vill jag vara.
Efter bastun satt jag med Tinka på terassen och vi njöt av solen, gräset och lite kyligt vind.
Sen åt vi allihopa och körde hem.
För att idag skulle vi kolla Max lägenhet! För att han har fått studieplats, samhällspedagog ska han bli!
Så otroligt fint och spännande och konstigt.
Kvällen slutade i Karleby sockenkyrka, deltog en fin kvällsmässa. Svårt att tänka hur denna söndag skulle ha kunnat vara bättre.
