Tämä sateesta höpinä alkaa olla puuduttavaa, mutta kyllä muutama aste lämmintä ja jatkuva sade on NIIN puuduttavaa! Hälsostegen kampanja on lievässä vastatuulessa kohdallani. Eilen saavutin 10 000 askeleen rajan (jippii), mutta tänään jäädään taas tavoitteesta (ei tässä sokerista olla mutta rajansa kaikella!). Flunssa jauhaa edelleen eikä se mieltä ylennä. Näin ollen otin oikein asiaksi penkoa vanhoja albumeja. Aplodeja entisille ajoille kun tilattiin 24 kuvan filmirulla ja liimattiin tuota pikaa joka ainut kuva niistä kansien väliin!
Monet naurut jo sain kun murkkujen toikkarointia on ikuistettu aikoinaan. Riparia, urheiluleiriä, seurakunnan reissuja, lomareissuja.. Finnejä, TODELLA suuria silmälasisankoja, makuualustoja, kasseja ja karkkipapereita tasaisena mattona luokan lattialla, ja ennen kaikkea todella leveitä hymyjä! Sijoitukset kisoissa ovat jääneet unholaan, pääpainon ollessa osallistuminen eikä menestyminen. Näihin kuviin ja tunnelmiin! :)
Detta eviga regnandet och tjatet om det! Jamen, hur högt hoppar man av glädje när det första man hör när man vaknar och sista på kvällen är regnets jämna trummandet mot plåttaket. Det sätter lite motstånd när det gäller Hälsostegen. Visst kan man gå i regnet, inte är man gjort av socke,r men någon måtta få det vara. Nåjaa, regn och segaste flunssan fick mig att börja gräva fram gamla fotoalbumer.
Aplåder till forna tider när man framkallade 24 bilds filmrulle och limmade fast varenda bild i albumet! Många goda skratt har jag redan fått när man går igenom sin ungdom. Alla dessa glada miner, JÄTTEstora brillor, finnar, ja -tonåringar! Bilder från skribaläger, idrottsläger, församlingens bussresor, liggunderlag, väskor och godispapper överallt som en matta på golvet av någon klassrum. Inte minns man placeringar i tävlingar man deltagit, poången var liksom att man deltog. :)