Tänä pääsiäislauantaina eivät trullit verottaneet meidän överi pääsiäiskarkki kasaa.
Itse pitää kaikki saada syötyä. Kävelylenkillä tapasin Ericin ja Elmerin, kaksi reipasta trullia, pyöräilylenkki oli
ollut pitkä mutta vielä oli repussa iso nippu pajunoksia höyhenineen. Pojat pysähtyivät juttelemaan, väsytti jo kova polkeminen, vielä oli Elmerillä matkaa jäljellä, nojaili ohjaustankoon ja Eric neuvoi lyhempää reittiä ettei tulisi turhaan parin kilometrin extralenkkiä. Kyselivät miten pitkästi olin jo lenkkeillyt,
kerroin ja sanoin että koira jäi kotiin kun varvas kipeä. Sitä päiviteltiin.
Toivoteltiin sitten iloista pääsiäistä ja jatkettiin matkaa. Voi elämä miten hyvä mieli.
Kotona yhtäkkiä pihaan pölähti serkkuni, käytiin pieni lenkki metsäpolulla, juteltiin päällimmäiset.
Sitten olikin jo palju taas lämmin. Eilen jo saatiin kylpeä koko porukka.
Nyt olinkin vain minä menossa kylpemään.
Meiltä on saunalta aika pitkästi paljulle, aina tulee kylmä tai todella kylmä.
Niinpä höyryävään paljuun astuminen on aivan mahtava hetki.
Tuuli jo aika kovasti, aurinko paistoi, veden pinnalla tanssi höyry ja linnut lauloivat kuusimetsässä.
Savun haju viivähti mutta tuuli vei sen pois. Vesi ympärillä täydellisen lämmintä.
Ihan pyhä hetki.
