Mökkikauden aloitus

 

Päästiinhän mekin aloittamaan mökkikausi.
Mökkitie oli sen verran roudan raastamaa ettei perille pääsy ollut varmaa ennen kuin pihalla.
Ja sitten helpotuksena päästiin myös pois. Rapa raapi autonpohjaa mutta ei jääty kiinni.
Kylmä tuuli puhalsi lauantaina vaan mökki lämpeni mukavasti. Tompalle tuli
sometaukoa kun Telian verkko on pois käytöstä. Minulla taas ei ollut päivitykset ajan tasalla tietokoneessa niin
blogihommat jäi tälle päivälle. Ehkäpä hyvä niin. Tulee enemmän hetkiä jolloin on oikeasti läsnä siellä missä on.
Voi sitä onnea kun sai heittää ensimmäiset löylyt!
Päätin käydä meressä vaikka mikä olisi. Vesi oli taas matalalla joten kahlaaminen ei tullut kysymykseen.
Laiturin päässä oli vajaa puoli metriä vettä, mutta niin oli jäätävää että roiskimiseksi meni.
Hyvä mieli silti!
Ikiaikaisia on pienet ilot, takkatulen rätinä, tuulen humina, veden loiskinta.
Siinä on sielu kuin sylissä, kaikki järjestyy, kuuntele sinä vain merta ja näe taas laskee aurinko ja kohta se nousee uudelleen.
Sunnuntai aamuna kävin useammassa kirkossa. Piipahdin Haapajärven kirkossa, äidin kotiseudun kirkossa,
kuuntelin Martti rovastin saarnaa Kokkolan kirkosta, sain ottaa vastaan Herran siunauksen Kannuksen kirkosta, kotikirkostani.
Ja illan päätteeksi kierrettiin parin tunnin lenkki kevät illassa.
Kiitos tästä viikosta, tästä viikonlopusta, tästä kauniista kevätillasta!

 

 

Villasäsongen har inletts!
Hur jag njöt. Havsdoften, fåglar, rök, brasan och bastun. Oh bastun!
Hade bestämt mig att  doppa mig, det måste gå.

Det gick nästan. Vattennivån var låg igen, inget kålandet för mig tack, vatten naturligtvis ISKALLT.
Bredvid bryggan hade vi cirka halv meter vatten, där siktade jag.
Sa jag redan att det var ISKALLT. Nå fötter, ganska säkert baken eftersom jag hukade i all hast,
lite armar och så var det att panik springa bort.
Men i alla fall jag blev blöt och var jätte nöjd! 
Voj hur man känner sig tacksam och trygg i själen på soffan, se solnedgång som alla andra dagar.
Jag ska bara andas och lita på att vi klarar oss. 
På söndagsmorgon gick till kyrkan, i tre olika kyrkan.
Tog en titt i Haapajärvi kyrkan, mammas hemkyrka, lyssnade på predikan från Gamlakarleby kyrkan,
tog emot Herrens välsignelse från Kannus kyrkan, min hemkyrka.
Dessa tider har fört någonting underbart med sig. 
Nu sitter jag här är tackar för denna vecka, denna helg, denna vacker vårkväll.