Hei vain, niin meni viikko että heilahti.
Pahoittelut poissaolosta. Syytän siitä vähän raihnaista viikkoa. Maanantaina kaaduin oikein klassisesti liukastuen omalla pihalla. Jäätä alla lunta päällä ja liian hienot kengät jalassa kun kaupunkiin oli lähtö. Näppärästi olin menossa samana päivänä jäsenkorjaajalle selän takia. Eli selkä on ollut ihan kunnossa jo alkuviikosta mutta tilalle tuli sujuvasti särkevä jalka ja varsinkin öiseen aikaan särkevä. Kaaduin koko jalalle ja otin kyynärpäällä vastaan. Aina vaan on hankalaa. Voin sanoa että positiivisena ja kiitollisena pysyminen on ollut haastavaa.
Elämä on.
Viime yönä sain jo silti nukuttua suurimman osan yöstä joten toivoa on.
Onneksi kotona on ollut perhettä koiraa lenkittämässä. Tollo kun olin niin käytin itse aika monta lenkkiä ennen kuin huomasin ettei siitä ole ainakaan apua paranemiseen… Huoh.
Nyt on kumminkin perjantai ja suolakääreiden, piikkimaton ja kylmägeelin kanssa jatketaan.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
