Kevääseen kuuluu että ensimmäinen oikeasti lämmin päivä yllättää vaikka
sääennustetta olisi kuinka seurannut. Ja se päivä oli eilen.
Vietettiin aamupäivä Poropirtillä perhekerhon kanssa ja olin vetänyt
päälleni paksun hupparin. Jouduin hakeutumaan varjoon ja huokailemaan että
olipa hyvä että vähän tuulee. Voi elämä.
Mukava päivä oli ja ruoka ihan hirveän hyvää.
Ehdittiin mökille vasta illalla ja tartuin heti mökin kevätsiivous urakkaan.
Kahvi tippumaan ja ikkunoista ja ovista tavaraa ulos tuulettumaan.
Yhdeksän aikaan kun sauna oli valmis kannoin viimeiset tavarat sisään ja uudet lakanat
paikoilleen. Voi autuas hetki!
Illaksi tyyntynyt tuuli, veden yli kaikui joutsenten huuto, rantasipin tuttu piipitys, veneiden hiljainen pörräys.
Harmaiden rantojen yllä lämmin huntu, vihreys ihan hetkien päässä vain.
Kesän alku on ihana hetki.
Det hör till att på våren överraskar värmen en åtminstone en gång.
Den dagen var igår.
Vi gjorde en utflykt med familjeklubben till Poropirtti och jag tänkte inte
riktigt igenom klädsel min, tog min nya fina TJOCKA huppari och fick söka mig till skuggan.
Sucka nöjd att det ändå blåste lite. Jaja, men härligt så härligt ändå.
Så gott mat fick vi också.
På kvällen var det dags att vårstäda vid villan. Kaffepannan på och allt
flög ut från villan. Efter tre timmars slitande fick man sitta ner och känna hur skönt livet
ändå kan vara. Bastun, fåglar, värmen, nya rena lakan.
När värmen liggen som en filt ovanpå viken, fågelsång fortsätter genom natten och stränderna är ännu gråa,
då är det den skönaste stunden, sommaren börjar nu.
