Jouluaattoilta on jo pitkällä.
Kohta on se hetki kun tulee mieleen Mauri Kunnaksen Koiramäen joulu.
Koiramäen emäntä totesi kun kello löi keskiyötä että kiehautetaanpas kahvit, Vapahtaja on syntynyt!
Olen myös joskus tehnyt niin.
Aattona on taas ajettu talvisia maisemia ihaillen mummulaan joulun viettoon.
Tavattu suvun nuorimmainen, syöty parasta jouluruokaa, avattu lahjoja ja nautittu.
Sitten illan pimeydessä, lumisateessa, palattu kotiin.
Suklaarasia toisensa jälkeen avataan, sytytän kynttilät ja hengähdetään vähän.
Onhan Vapahtaja syntynyt meille.
Julaftons kväll är skön.
Snart slår klockan midnatt. Då kommer jag ihåg Mauri Kunnas boken Koiramäen joulu,
mor i huset såg klockan slå midnatt och konstaterade, Frälsaren är född vi kokar kaffe Honom till ära!
Nån gång har jag gjort det också.
Idag har vi kört genom vintrig landskap igen till mammas o pappas för att fira julafton.
Träffat släktens nyaste medlem, ätit gott, delat paketet och njutit.
Kört tillbaka i kvällens mörker mitt i snöyran.
Nu öppnar vi konfekt askar, ljusen är tänt och njuter igen.
Frälsaren är för oss född!
