Eilinen myrsky ja pakkasen puolelle kiristynyt ilma tekivät rannoista taidetta.
Lähdettiin iltapäivällä ulkosaaristoon rantakallioille sitä katsomaan.
Niin upea ulkoilukeli, kylmä jäinen tuuli rannassa, mutta heti metsän reunassa oikein sopivaa. Käytiin samalla reissulla katsomassa Natura-aluetta, elikkä tarpomassa umpijorpakossa. Tästä sain lisävahvistusta sille että suunnistaminen EI ole sitten yhtään minun lajini. Jos mennään metsään, mennään polkua pitkin. Näin.
Mukavaa että ollaan jo joulun tällä puolella, en tiedä oikein miksi, mutta tervetuloa välipäivät ja arki. :)
Stormen och minusgrader i luften tillsammans skapade konst vid stränderna.
Vi gick ute i yttre skärgården för att beundra is och havet.
På samma resa var vi och kolla Natura-området, dvs. vi staplade i urskogen.
Vilket jag avskyr så innerligt. Kommer aldrig att bli en orienterare, inga överraskningar där.
Men finns där en stig, finns där en glad vandrare. Så är det.
Nu har vi julen nästan bakom oss, det känns bra, vet inte riktigt varför, men så är det.
Välkommen mellandagar och vardag. :)
