Ilta-aurinko


Heinäkuinen ilta-aurinko kultaa sunnuntai-illan.
Sitä alkaa automaattisesti kertaamaan päivän säätä näin kesäaikaan. Mutta kyllähän sää määrittää kesää aivan mahdottomasti. Kesä on lyhyt ja siltä odottaa paljon.
Vaikka kuinka aikuisesti yrittää asiaan suhtautua niin kesältä odottaa kuumia päiviä, vähän liian kuumaa, vähän liian kauan että syksy olisi helpompi vastaanottaa.
Onko näin ollut aina, vai ikäkö tekee näitä vaatimuksia? Hmm.
Tänäänkin kyllä hiki tuli mustikkametsällä. Enpä muistanut onneksi metsässä mikä homma niitä on putsata. Muistin vain että pakastimessa on parasta olla riittävän paljon talven varalle. Nyt niitä on. :)

Kvällssolen är fin.
Speciellt sommartiden börjar man automatiskt gå igenom dagens väder.
Men det är ju så jätteviktig del av sommar.
Hur än man försöker tänka som vuxen så väntar man bara för fina varma dagar. Lite för heta, lite för många så att man orkar ta
emot hösten.
Har det alltid varit så, eller är det ålder som ger dessa förväntningar? Hmm.
Det blev svettigt nog idag i blåbärsskogen.
Kom inte ihåg hur ”roligt” det är att rensa dom. Kom bara ihåg att det ska finnas ordentligt i frysen. Bra så, nu finns det mycket. :)