Ilta-auringossa

Pitkästä aikaa saa siristellä silmiä rannalla ilta-auringon paisteessa.
Koronan takia tuli jotenkin pitkältä tuntuva paussi mökkipäiviin. Sopiva väli se toki oli saunaremontille.
Nyt on terassi jo pitkällä ja sauna lämpiää.
Viime lauantain hääparin kuvista muutaman laitoin tähän. Huomenna samoissa hommissa taas.
Selvisin tähän mennessä melko lievin oirein mutta vielä tuntuu kropassa.
Väsyy rasittavan äkkiä. Virustaudin sairastaminen on muistutus, miten ihmeellistä kun saa olla terve, miten pelottavaa jos ei saisi olla, miten moni jaksaa löytää iloa eloon vaikka joutuu sairastamaan paljon.
Mutta ei auta elää peläten. Sen verran on jo kilometrejä takana että voin rauhassa todeta,
meistä pidetään huolta, silloinkin kun tuntuu ettei näin asia ole.
Vaikka en ymmärtäisi asioiden tarkoitusta, ei se tarkoita sitä etteikö tarkoitusta olisi.
Mutta nyt, saan saunoa pienessä rantasaunassamme, oh joy!