Kevään aamut ja illat.
Valkovuokkojen kumartelu iltatuulessa on niin sympaattista. Tuuli on jäätävä, eikä lehti ole vielä silmullakaan.
Mutta valkovuokko se vain ylväästi heiluu kauniina tuulessa muina kukkina.
Kesää ei voi estää vaikka nyt kylmyys kyllä hidastaa.
Aamulenkillä rannalle koiran kanssa, iltalenkillä viiden kilometrin pätkä Håkin polkua.
Aamulla linnunlaulu kaikui rannalla ja saaristopolulle suuntaavien ihmisten rupattelu.
Tunnelmaa hieman söi Tinkan kovaääninen huomauttelu ohikulkijoille…
Eikä karvainen ystävä myöskään ollut kiinnostunut odottelemaan kun koitin kuvata videokuvaa ja tavallista.
Terävä haukahtelu leikkasi hiljaista aamutunnelmaa, sanotaanko näin.
Aamukahvit maistuivat tänäänkin lenkin jälkeen.
