Näin sitä taas vietetään unelmien perjantai-iltaa!
Nimittäin tuli juuri tällaisesta perjantai-illasta uneksittua kun lapset olivat pieniä, siis ennen kouluikää.
Oikein keskityin miettimään miten tuon ihmeellisen hetken täyttäisin jos näin kävisi että saisi olla ihan yksin.
Melko lailla juuri kuten nytkin aion tehdä, paitsi ilman flunssaa olisin käynyt hiihtämässä.
On siivottu, kaikki ovat saaneet ruokaa, työt on tehty, lenkillä käyty koiran kanssa ja kohta sauna lämpiää.
Ehkäpä lasi punaviiniä, ehkä elokuva tai sitten kirja. Tai molemmat.
Kynttilät on sytytetty ja taustalla mutisee radio.
Ja takassa tulet.
Niin että ihan sama onko flunssainen kun ihminen on onnellinen.
Här sitter man och njuter igen av drömmarnas fredagskväll.
Nämligen kommer bra ihåg hur jag drömde om en kväll som denna när barnen var små.
Hur skulle jag fylla en sån magisk möjlighet, en ensamkväll. Ungefär som jag gör nu. Minus flunssan.
Jag har städat huset, rastat hunden (tre gånger idag), tänt ljusen, kokat kaffe, värmer bastun.
Kanske blir det en film senare, kanske en glas rött, kanske en bok.
Så må jag vara förkyld, lycklig är jag mest.
