Kesä on paljon, hyvää ja huonoa kuten elämä mutta joinakin hetkinä se on vain hyvää.
Sellainen hetki saatiin eilen.
Tuli yhtäkkiä taas sopiva päivä veneilyyn mutta päätettiin tehdä kaikki hommat ensin ja lähteä vasta
illalla. T-paidalla saattoi veneillä aivan ulkosaaristoon asti, tuuli oli pehmeää ja aurinko laskemassa.
Kalastajaa tarvitsi odotella vain tolkullisen hetken ja päästiin ankkuroimaan vene pienen kallioisen luodon kylkeen.
Tiirat huutelivat, veneet pörräsivät etäällä, vesi liplatti ympärillä.
Istuin auringossa paljaat jalat lämpimällä kalliolla ja söin iltapalaa.
Sitä ei häirinnyt edes vieressä kerjäävä karvainen ystävä.
Joskus on erityisen helppoa kiittää Luojaa tästä elämästä.
Sommar är mycket, det gott och det är ont som livet. Men ibland är det bara gott.
En sådan stund fick vi igår.
Som alltid kom en passlig dag för en båttur mitt i allt emot. Men vi tänkte jobba först allt som skulle jobbas och åka på kvällen. Mot solnedgång liksom. Vinden var skön och mjuk, fiskaren fiskade en rimlig tid innan vi tog i land på en liten holm.
Måsarna skrek upp i luften, båtarna åkte till o från Tankar fyrön, vågorna slog sakta mot klipporna.
Blå blå himmel och vatten…
Jag satt på en varm klippa barfota och åt kvällsbit.
Ibland är det så att man jublar och tackar vårt Skapare.
