Vuoden 2016 viimeinen päivä.
Yhtä epädramaattista kuin yleensäkin. Ainoa uudenvuodenaatto joka on tuntunut todella erilaiselta oli 1999 vuoden aatto. Sain tietää että odotimme vauvaa, meidän Wilmaa, millenium-vauvaa. Silloin vaihtui vuosisata ja meillä oli edessä aivan uutta.
Tänä vuonna valmistuin media-assistentiksi.
Olen tehnyt oikeita päätöksiä, sitten tuntuu että olen tehnyt oikeita vääriä päätöksiä. Jotka saavat miettimään miksi, ja jotka saavat ymmärtämään mihin en ehkä halua käyttää niin paljon aikaa elämässäni, ja mihin suuntaan halusinkaan mennä.
Uudelta vuodelta odotan että olen rohkeampi, uskallan luottaa omiin vaistoihini ja siihen että elämä kantaa. Missä välissä unohdin unelmoida?!
Vaikka olen jo nähnyt että unelmat voivat toteutua, MINULLEKIN.
Ja nyt puhuin siis työasioista.
Perheeni on minulle mielettömän rakas, ja olen niin ylpeä lapsistani. JA ahkerasta, rakastavasta miehestä, joka auttaa peilaamaan päätöksiäni, auttaa ymmärtämään mihin minusta voisi olla, uskoo minuun monesti paljon enemmän kuin minä itse.
Kiitos teille jotka käytte blogiani lukemassa!
Tämä blogin kirjoittaminen on yksi unelma sekin. Ja valokuvaus, ISO unelma johon aion satsata tulevana vuonna enemmän. Se on työtä jota rakastan tehdä!
Oho, tulipa vuodatettua. :)
Onhan tämä kuitenkin näköjään pikkuisen dramaattista, tämä vuodenvaihde, vaikka sitä villasukissa viettääkin. :)
Kära ni, som orkar läsa mina blogginläggen på svenska.
Ber om ursäkt för alla fel som kommer over and over again.
Jag ska nog översätta det jag skrev ovan, men lite senare. :)
Ha en härligt, spännande eller mindre spännande nyårsafton! :)
