Kukkia
Kukkia viikonlopuksi.
Oikein ihanaa syksyistä viikonloppua!
Blommor till veckosluten.
Önskar er en riktigt skön höstlig veckoslut!
Perjantaita
Kiitos Annika kun jaoit tuon alla olevan ajatuksen.
Murehtiminen on niin helppoa.
Kuvat eiliseltä kun Gäddvikenissä puhalteli syystuuli,
ja aurinko paisteli kevyen merisumun takaa.
Nyt, siivoilemaan.
Onneksi lukiolainen on koeviikon takia kotona,
minulla on siis aivan oma kotiorja käytössä.
Täytyy vaan herättää ensin. :)
Tack Annika att du delade tanken ovan.
Det är så superlätt att oroa sig.
Bilderna är från Gäddviken igår när, höstlig vind
blåste och solen skinade genom tunn havsdimma.
Nu, städa huset.
Tack o lov har jag vår gymnasie elev hemma,
han får hjälpa mera än han någonsin anade…
Måste väcka upp honom först. :)
Konttoripäivä
Huomenta torstai!
Sumu alkaa hälvenemään vähitellen ja maa on keltainen
koivun lehdistä. Täällä tehdään hommia nokat
vastatusten, Tompalla on ”konttoripäivä”. :)
Voi voi että tykkään tästä Sigman uudesta 50mm objektiivista!
Sisäkuvissa aivan mainio, sotkut rajautuu hienosti ulos kuvasta. :)
Odottelen toiveikkaana että lääkärin määrämät
rohdot alkaisivat aukaista tukkoista päätä.
Sitä odotellessa, iloinen että saa
mielellään tehdä hommia oman
kullan kanssa saman pöydän ääressä.
Että viikonloppuna juhlitaan pitkästä aikaa synttäreitä.
Syksyistä torstaita, joka on toivoa täynnä!
Gomorron torsdag!
Solen smyger sakta fram och dimman försvinner.
Marken börjar vara gul av björkblad.
Här sitter vi vid köksbordet och jobbar, Tom har ”kontorsdag” idag.
Voj vad jag gillar mera och mera om Sigmas nya 50mm objektivet!
Ypperlig när man fotar inne i huset, allt vardagsstök lämnar
automatiskt utanför bilden. :)
Annars, väntar att medicin som doktorn skrev till mig
börjar bita i och det skulle vara lite lättare att vara.
I väntan på det känner jag mig tacksam,
tacksam att få jobba med kära gubben sida vid sida.
Tacksam att inkommande helgen är det kalasdags igen.
Ha en fin höstlig dag, full av hopp!
Höstligt
Maanantai-illan kuvasatoa jäi jemmaan huomaamatta.
Ilta oli ihana, lähes äänetön, tuuleton
vain (minulle tuntemattoman) vesilinnun haikea laulu veden yllä.
Tomppa uurasti rannalla uutta penkkiä
mökin pihaan moottorisahan kanssa, minä seisoin kameran
kanssa saappaat jalassa keskellä kaislikkoa.
Harrastukset on monet. :)
Bilderna är från måndagskväll.
Idag är det lika vackert.
Det var helt tyst, vindstilla, hördes bara enstaka fågels
aning vemodig sång.
Tom höll på med motorsågen, han bygger en bänk av
egen material. Jag stod i vassen med kameran
i högsta hugg.
En o var med sitt, eller va? :)
Kyllä syksy voi olla kaunis!
Iloa tiistaihin
Omenapuun ohi on aika vaikea mennä
tähtäilemättä kameralla. Sitten löytyi sieniä niin että sai
kokeilla makuuasennossa kuvaamista vaihteeksi.
Eilen tuli päiviteltyä tuota flunssan sairastamista.
Tahtoisin muistaa jokapäivä (ja kyllä se melkein aina onnistuu)
niitä jotka taistelevat aivan toisia taistoja sairauksien kanssa.
Jokainen päivä on lahja,
mutta jokainen päivä ei ole helppo löytää iloa.
Mutta toivon liekki näkyy paremmin kun
varjot ympärillä syvenee.
Tänä tiistai-iltana iloitsen siitä että Öjassa on ihania
daameja jotka lähettävät tsemppiviestejä ja jaksavat
odottaa että jumpanvetäjä tokenee.
Olette ihania! :)
Det är svårt att gå förbi en äppelträd utan
att fota. Men sen såg jag svampar och fick börja krypa.
Igår klagade jag om förkylningen.
Nu är det ju så att varje dag försöker jag (och lyckas nästan alltid)
minns dom som kämpar med sjukdomar som botas inte inom några veckor.
Var dag är ju en gåva, men vissa dagar får man kämpa massor
att hitta glädjen.
Hoppet är som en låga, desto mörkare det blir, desto bättre syns den.
Denna tisdagkväll är jag så glad att det finns
härliga damer i Öja som skickar glada krya på dig -meddelanden
till en krasslig jumppaledare.
Ni är så fina! :)
Syysmaanantai
Maanantai-ilta ja pikavisiitti mökillä.
Juuri hälvenneen huonon omantunnon jälkeen päätin vain nauttia illasta.
Huono omatunto siitä ettei päässyt aloittamaan jumppaa,
nenäliinakasojen keskeltä nasaaliäänellä honottaen, nenäsuihketta tavoitellen,
tuntee tuskaa ja ahdistusta kun ei ole luvatusti töissä.
Että näin.
Se on selkäytimessä että töissä pitää olla jos lupaa olla.
Järjellä ymmärtää ettei voi olla, mutta joutuupa kumminkin vähän tunteita käsitellä.
Inhimillistä, suomalaista, meikäläistä, en tiedä mutta näin se menee.
Mutta ei niin pahaa ettei vähän hyvääkin tässä.
Nyt voin keskittyä opiskeluhommiin senkin ajan,
sitä ollaan nykyään audiovisuaalisen viestinnän
aikuisopiskelija! :)
Måndagskväll. En snabbvisit till villan.
Efter att ha lidit av dåligt samvete tog jag tillfället i akt och njöt av kvällen.
Dålig samvete att man är sjuk, dunderförkyld, och kunde ej börja jumpan som lovat.
Så där är man då.
Näsdukhögar, nässprayflaskor, andas ändå bara genom munnen och
känner sig som en skurk. Vad?!
Det sitter in i ryggmärgen att man ska till arbete om man har lovat så.
Man fattar nog att det går inte. Men känslorna dom finns ändå.
Nåmen, det här går över.
Och positivt är att man kan koncentrera sig på studierna istället.
Numera är jag en vuxenstudenrande,
mediaproduktion studerar jag.
Det låter roligt det! :)
Pihlajanmarjat
Pihlajanmarjojen aikaa.
LoppisRace (olisko pihakirppis ralli suomeksi…) oli tänään ensimmäistä kertaa
Öjassa ja kylläpä väkeä riitti paljon!
Hienoa kun kylässä on aktiivista porukkaa jotka
järjestävät tämmöisiä pirteitä juttuja syksyn keskelle.
Saatiin jotain myytyäkin, akvarellejakin meni uusiin koteihin.
Rönnbärs tider.
I dag hade vi Loppis Race i Öja och mycket folk var igång!
En glad överraskning kan man säga.
Vi fick också såld en hel del saker och många akvareller fick ett nytt hem idag.
Härligt att det finns aktiva människor i byn
som ordnar evenemangar som i dag.
Onnistunut päivä muuten, paitsi hirveäksi muuttunut
flunssa pakotti siirtämään jumpat viikolla eteenpäin.
Harmittaa omasta puolesta, mutta vielä enemmän muiden puolesta
jotka jumppakassi valmiina olisivat jo viimein tulleet hikoilemaan…
Elämä on laiffii, eikös se kaiken kattava sanonta näin mene.
Siitä huolimatta iloa syysviikkoosi! :)
Äppelträd
Appivanhempien pihalla omenapuut kantavat
semmoista taakkaa että oksat taipuvat maahan asti.
Meidän pihalla (aika lähellä ollaan) näkyy muutama isompi omppu,
muutoin vähän reilun viinirypäleen kokoisia löytyy.
Mitä ihmettä?
Toisaalta jos kaikkien puut notkuisivat samalla tavalla,
niin mitä ihmettä niillä omena massoilla tekisi. :)
Sain tehtyä facebookkiin omat sivut myös, käy tykkäämässä tästä!
Mukava homma kun maailmassa on aina jotain uutta tykättävää. :)
Svärföräldrarnas äppelträd bär i år
otroliga mängder av äpplen!
Vid oss (vi bor ganska nära…) har vi pyttesmå om inga alls.
Man undrar?
Men, skulle alla träd ha lika mycket äpplen samma år,
vem skulle orka plocka, laga, äta alla? Så att.
Jag har nu gjort egna facebook sidan också, tycka till om du vill!
Är det inte roligt att det finns alltid något nytt att tycka om i världen. :)
Nyt, kamoja kasaan, huomenna Öjassa on Loppis Race,
ympäri Öjaa myydään omilta pihoilta kaikkea maan ja taivaan väliltä, niin mekin.
Tervetuloa!
Hevoshaka
Vaikkei olisikaan itse varsinaisesti
hevosihmisiä niin kyllä hevonen on upea eläin!
Kun muutin tänne kalastajakylään aika kauan aikaa sitten,
tuossa pellolla käyskenteli kesäisin lehmiä.
Nyt ei ole enää montaa karjatilaa tässä kylässä mutta
onneksi mukavat naapurimme pitävät heppoja.
Vilken vacker djur hästen är.
Det ser man fastän man inte riktigt är en häst entusiast, så att säga.
När jag flyttade hit till fiskarbyn för ganska länge sen,
hade grannen kossor på samma ställe.
Nuförtiden finns det inte många kossor i hela byn men tack
och lov har man trevliga grannar som vill ha hästar.
Kaunis ilta ja kaunis hevonen.
Syksy on täällä.
Odotan jo että värit muuttuvat, kumma homma miten
joskus syksy on helpompi ottaa vastaan.
Liinavaatteita
Uudet lakanat. Vähän paisley-kuviota kotiinkin.
Joku saattaa muistaa että meillä on vastaavat siniset lakanat mökillä.
Tykkään kovasti ja House-mallisto (Prismasta) on mukavan edullinenkin.
Paras juttu tietenkin on että lakanat ovat ihanan pehmeät.
Ollaan keskellä viikkoa, toiveissa on että saisi jo nukkua
vähän paremmin kurkkukivulta mutta
onpahan ainakin kivat lakanat
jos näin ei käy. :)
Nya lakan med härlig paisley-mönster.
Kanske någon minns att vi har samma lakan vid villan men de är blåa.
De är riktigt sköna och House -kollektion från Prisma är inte farligt dyr heller.
Så att, nu önskar man bara att få sova en natt utan att vakna
stup i kvarten för halsont. Men skulle inte det lyckas
ännu, har man ju åtminstone fina lakan att
vara vaken i. :)
