Aamulla soi herätyskello klo 5.15. Kertapompusta ylös.
Tuohon aikaan vartaloni ihmettelee että mitäs täällä tapahtuu eikä ole todellakaan varaa painaa yhtään torkkunappia.
Kiva oli herätä kuvauskeikalle. Noin aikainen keikka tarkoittaa että on kotona takaisin aamukahvin aikaan.
Paljon on iloon aihetta, pelottaa ettei menisi rehvasteluksi koska ymmärrän että tilanne on monelle todella tukala ja ahdistava.
Wilman työsopimuksen teko viivästyy koronan takia, niinpä minulla on ollut valtava apu
kun Wilma on käynyt läpi vanhoja vaatteita, kaappeja, eteisen hyllyjä, järjestellyt ruokakaappeja. Ah yksinkertaisesti ihanaa.
Ja pitkiä lenkkejä ollaan tehty yhdessä sekä kauppareissuja.
Samalla tulee siirrettyä eteenpäin monenlaista arkitietoa mitä ei ole osannut ennen kertoa tai näyttää.
Oma asunto ja muutto kotoa siintelee jo kovasti mielessä, joten nyt kaikki neuvot ja opit ovat kovaa valuuttaa.
Kuten, miten vaihdetaan imurin pölypussi kun on ostanut vahingossa vääriä.
Käytetään saksia ja lievää väkivaltaa.
Nautitaan luonnosta viikonloppuna!
