Ilta-aurinko Hickarössä.
Olisi ollut hieno ilta mökilläkin.
Mutta. Nuoriso ei sinne halua (ylläri ylläri), ohjelmaa on lähes joka viikonlopulle,
ja kuskia tarvitaan melkein joka reissulle.
Todettiin kuitenkin miehen kanssa että eipä surra tätä.
Aikansa kutakin. Kohta on tämäkin aika muisto vain, ja äkkiä onkin.
Ihanat teinit. Välillä kysellään että viitsitkö millään viedä,
olisin menossa illalla… Minä vien.
Hyvä että kyyti kelpaa. :)
Kvällssolen i Hickarö.
Vilken vacker kväll det skulla ha varit vid villan också.
Men.
Ungarna vill inte dit (vilken överraskning..), program har de nästan till varje veckoslut och bor man på landet ska det sjutsas förstås.
Men vi konstaterade med mannen att vi ska inte stressa om villaliv nu.
Tiden går fort. Snart är den här tiden också ett minneblott.
Utan vi ska njuta av den här tonårstiden, nog är de härliga ändå.
Emellanåt undrar de om du orkar mamma köra mig till stan idag o…
Nog orkar man. :)
