Metsässä kävellessä ei elämään mahdu karanteeneja ja outoa arkipäivää.
Askeliin pitää keskittyä kivisellä, juurakkoisella ja sieltä täältä jäisellä polulla.
Rannalla töräyttelivät joutsenet isolla joukolla jo.
Räpylöiden läpse jäällä ja siipien iskut ovat kovin keväinen ääni.
Lokkien saapuminen viikko sitten tuntui ihan väärältä, olette täällä liian aikaisin.
Mutta tällä viikolla lokkien äänet ovat toivo ja lohtu, kesä tulee ja arkikin on jo toivottavasti tavallisempaa.
Vielä kun saisi jumpattua täällä kotona kun ei tavalliset jumpat pyöri.
Se on erittäin haastavaa. Jospa tässä poikkeustilan jatkuessa vielä reipastuisi.
